Rašid Nežmetdinov

Rašid Gibjatovitš Nežmetdinov (ven. Рашид Гибятович Нежметдинов, tat. Рәшит Һибәт улы Нәҗметдинов, Rəşit Hibət ulı Nəcmetdinov; 15. joulukuuta 1912 Aktjubinsk, Venäjän keisarikunta – 3. kesäkuuta 1974 Kazan, Neuvostoliitto) oli tataaritaustainen neuvostoliittolainen shakinpelaaja sekä shakkikirjailija. Hän oli kansallisen mestaritason pelaaja sekä shakissa että tammessa. Hän sai shakin kansainvälisen mestarin arvonimen vuonna 1954.

Rašid Nežmetdinov
Рашид Нежметдинов Рәшит Нәҗметдинов
Nežmetdinovin hauta Arskoje -hautausmaalla Kazanissa.
Henkilötiedot
Koko nimi	Rašid Gibjatovitš Nežmetdinov
Syntynyt	15. joulukuuta 1912 Aktjubinsk, Venäjän keisarikunta
Kuollut	3. kesäkuuta 1974 Kazan, Neuvostoliitto
Kansalaisuus	Neuvostoliitto
Shakinpelaaja
Titteli	kansainvälinen mestari
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Nuoruus

Nežmetdinov syntyi köyhään maanviljelijäperheeseen Aktjubinskissa, Venäjän keisarikunnassa. (Nykyisin kaupunki tunnetaan nimellä Aqtöbe ja se sijaitsee luoteis-Kazakstanissa.) Nežmetdinovin vanhemmat olivat syntyperältään tataareja. Vanhemmat kuolivat pojan ollessa nuori ja Rašidin vanhemman veljen oli elätettävä perhe. Perhe muutti piakkoin Kazaniin, Tataarien autonomiseen neuvostasavaltaan. Siellä Nežmetdinov eli vuosia puutteessa.

Nežmetdinov oppi nuorena pelaamaan shakkia ja tammea katsomalla, kuinka muut pelasivat. Hänellä oli luontaista lahjakkuutta molemmissa peleissä ja hänestä tuli pian taitava pelaaja. 25-vuotiaana hän päätti kuitenkin keskittyä yksinomaan shakin pelaamiseen. Peliuran keskeytti toinen maailmansota, jonka aikana Nežmetdinov palveli sotilaana Neuvostoliiton armeijassa. Hänet kutsuttiin palvelukseen vuonna 1941. Sodan aikana hänen sijoituspaikkansa oli aluksi Baikalissa. Sodan päätyttyä hän palasi takaisin Kazaniin.

Kazanissa järjestettiin 1949 tammipelin Neuvostoliiton mestaruusturnauksen karsintakilpailu, johon Nežmetdinov osallistui ja voitti kisan tuloksella 12/16 häviämättä yhtään peliä. Suorituksesta hän sai Neuvostoliiton kansallisen mestarin arvon. Neuvostoliiton tammimestaruusturnauksen finaalissa hän sijoittui toiseksi.

Rašid Nežmetdinovin veli oli Stalin-palkinnon saanut neuvostokirjailija Kavi Nadžmi.

Shakkiura

Shakinpelaajanakin Nežmetdinov kehittyi nopeasti. Hän osallistui 15-vuotiaana 1927 alle 18-vuotiaiden pelaajien turnaukseen, jossa voitti kaikki 15 peliään. Vuonna 1929 hän voitti Kazanin kaupungin nuorten mestaruuden. Vuonna 1930 hän osallistui Kazanin mestaruusturnaukseen voittaen kisan. Suorituksensa perusteella hän korottui ensimmäiseen luokkaan. Mestariehdokkaaksi hän korottui voittaessaan vuonna 1939 yhteisliittoturnauksen Rostov-na-Donussa tuloksella 9/10.

Toisen maailmansodan jälkeen Nežmetdinovin pelivahvuus kohosi nopeasti. Vuonna 1946 hän voitti Berliinissä Neuvostoliiton miehitysalueella pelatun pienehkön turnauksen, jossa hänen taakseen jäi mm. tuleva Ukrainan mestari Isaak Lipnitski. Kotiutuksen jälkeen hän 1947 sijoittui Venäjän mestaruusturnauksessa toiseksi Nikolai Novotelnovin jälkeen. Samana vuonna hän osallistui vielä yhteisliittoturnaukseen mestariehdokasluokassa ja voitti kisan. Kisan voittaja pääsi vuonna 1948 ottelemaan kansallisen mestarin arvonimestä Vladas Mikėnasia vastaan. Ottelu päättyi tasan 7–7, mutta sääntöjen mukaan kansallisen shakkimestarin arvoa ei voitu myöntää, jos ottelu päättyi ratkaisemattomana. Nežmetdinovista ei vielä tullut shakkimestaria. Shakkimestari hänestä tuli vasta hänen voitettuaan Venäjän sosialistisen neuvostotasavallan mestaruusturnauksen vuonna 1950. Hän voitti Venäjän mestaruuden myös vuosina 1951, 1954, 1957 ja 1958 . Mestaruuksien lisäksi hän oli Venäjän mestaruuskisassa hopealla 1954 ja 1961, jakoi toista sijaa 1956 sekä kolmatta sijaa 1963.

Nežmetdinov osallistui neljä kertaa (1954, 1957, 1959 ja 1961) Neuvostoliiton mestaruuskilpailuihin. Parhaan tuloksensa (jaettu seitsemäs sija) näistä kilpailuista hän saavutti Kiovassa vuonna 1954.

Vuonna 1954 Nežmetdinov osallistui ainoaan Neuvostoliiton ulkopuolella pelaamaansa huipputurnaukseen Bukarestissä. Hän sai toisen sijan tuloksella 12,5/17 (+10 =5 –2) ja jäi ainoastaan puoli pistettä kisan voittaneesta Viktor Kortšnoista. Kansainvälinen shakkiliitto FIDE myönsi tuloksen perusteella Nežmetdinoville kansainvälisen mestarin arvonimen. Bukarestin turnauksesta on tullut kuuluisaksi Nežmetdinovin peli italialaista Enrico Paolia vastaan. Nežmetdinov sai kyseisestä pelistä ensimmäisen kauneuspalkinnon.

Sittemmin Nežmetdinov pelasi ainoastaan Neuvostoliiton alueella. Vuonna 1961 hän jakoi Mark Taimanovin takana toista sijaa Tšigorinin muistoturnauksessa ja 1964 hän oli Vladimir Antošinin ja Vladimir Bagirovin jälkeen kolmas Bakun kansainvälisessä turnauksessa. Viimeisen turnauksensa (Latvian avoin mestaruusturnaus) hän pelasi vuonna 1973 ja sijoittui melko heikkotasoisessa kilpailussa vasta kolmanneksi.. Kisan aikana hän sairastui, eikä pystynyt pelaamaan kaikkia pelejään. Nežmetdinov kuoli Kazanissa 3. kesäkuuta 1974.

Nežmetdinov kirjoitti ensimmäisen tataarinkielisen shakkioppaan (1953) . Hän julkaisi myös elämäkertansa, joka sisältää 100 peliä. (Elämäkerta on sittemmin julkaistu vuonna 2000 englanninkielisenä käännöksenä nimellä Nežmetdinov's Best Games of Chess, jonka on kustantanut Caissa Editions.)

Shakkityyli

Pelaajana Nežmetdinov oli hurja hyökkäyspelaaja, joka kukisti useita koviakin pelaajia. Hän voitti maailmanmestari Mihail Talin Bakussa vuonna 1961. Myöhemmin maailmanmestariksi kohonneen Boris Spasskin hän voitti Neuvostoliiton mestaruusturnauksessa 1957. . Toisaalta hän hävisi tuloksella 1–4 (2 tasapeliä ja 3 tappiota) sellaisille suurille puolustuspelaajille kuten suurmestari Viktor Kortšnoi ja maailmanmestari Tigran Petrosjan.

Peli

Tässä artikkelissa käytetään algebrallista merkintätapaa kuvailemaan shakkisiirtoja.

Nežmetdinovin kuuluisin peli on voitto suurmestari Lev Polugajevskista 28. Venäjän mestaruusturnauksessa, joka pelattiin Sotšissa 1958. Pelissä musta uhraa kuningattarensa. Peliä pidetään yleisesti yhtenä 1900-luvun parhaista peleistä.

Polugajevski - Nežmetdinov, 28. Venäjän mestaruusturnaus, Sotši 1958:

1.d4 Rf6 2.c4 d6 3.Rc3 e5 4.e4 exd4 5.Dxd4 Rc6 6.Dd2 g6 7.b3 Lg7 8.Lb2 O-O 9.Ld3 Rg4 10.Rge2 Dh4 11.Rg3 Rge5 12.O-O f5 13.f3 Lh6 14.Dd1 f4 15.Rge2 g5 16.Rd5 g4 17.g3 fxg3 18.hxg3 Dh3 19.f4 Le6 20.Lc2 Tf7 21.Kf2 Dh2+ 22.Ke3 Lxd5 23.cxd5 Rb4 24.Th1 Txf4!! 25.Txh2 Tf3+ 26.Kd4 Lg7!! ”Hiljainen siirto”, jolla musta uhkaa tehdä valkeasta matin siirroilla 27...b5! ja 28...Rec6#. 27.a4 c5+ 28.dxc6 bxc6 29.Ld3 Rexd3+ 30.Kc4 d5+ 31.exd5 cxd5+ 32.Kb5 Tb8+ 33.Ka5 Rc6+ 0-1

	a	b	c	d	e	f	g	h
8									8
7									7
6									6
5									5
4									4
3									3
2									2
1									1
	a	b	c	d	e	f	g	h

Polugajevski–Nežmetdinov, asema valkean 24:nnen siirron jälkeen