Quirinalen palatsi

Quirinalen palatsi (ital. Palazzo del Quirinale) on Rooman Quirinalen alueella sijaitseva palatsi, joka toimii Italian presidentin virka-asuntona. Vuosina 1550–1870 Quirinalen palatsi toimi Vatikaanin sijasta paavin virka-asuntona. Vuonna 1870 palatsista tuli Italian kuningaskunnan kuninkaallinen palatsi. Vuonna 1948 siitä tuli Italian tasavallan presidentin virka-asunto. Presidentit asuvat yleensä palatsialueen perällä sijaitsevassa pienemmässä palazzettossa. Itse palatsi on varattu virallisia tilaisuuksia varten.[1]

Quirinalen palatsi Piazza del Quirinalen suunnasta.

Quirinalen palatsia ja presidentin turvallisuutta vartioivat kyrassieerit (Corazzieri). Kyrassieerit ovat karabinieereja, mutta jatkavat Italian kuningaskunnan ja sitä edeltäneiden Italian alueen kuningaskuntien henkivartiokaartien perinteitä. Presidentin kunniavartiona toimiessaan kyrassieerit käyttävät vuoden 1876 univormua ja varsinkin virallisissa seremonioissa kyrassieerien perinteistä kypärää ja rintapanssaria.[2]

HistoriaMuokkaa

Paavi Gregorius XIII rakennutti palatsin vuonna 1574 kesäpalatsiksi, jonne saattoi paeta Vatikaanin kuumuutta ja Roomaa vaivannutta malariaa. Seuraavien 200 vuoden aikana useat tunnetut arkkitehdit laajensivat ja kohensivat Quirinalen palatsia.[1]

Paavi Paavali V:n aikana arkkitehti Flaminio Ponzio lisäsi palatsiin puutarhan suuntaan jatkuvan siiven, johon rakennettiin suuri portaikko sekä juhlasali. Ponzion kuoltua Carlo Maderno rakennutti Via del Quirinalen varrelle toisen lisäsiiven. Tähän siipeen Maderno suunnitteli useita saleja, kuten Kyrassieerien salin. Paavali V:n toivomuksesta salit koristeltiin freskoin ja stukkotöin.[3]

Paavi Urbanus VIII:n aikana palatsin laajan puutarhan ympärille rakennettiin muuri, sveitsiläiskaartin kasarmia laajennettiin ja palatsin fasadiin lisättiin torni. Myös puutarhaa kohennettiin ja sinne lisättiin suihkulähteitä. Urbanus VIII tilasi suosikkiarkkitehdiltaan Gian Lorenzo Berniniltä loggian palatsin pääsisäänkäynnin yläpuolelle. Paavi Aleksanteri VII tilasi lisää freskoja palatsiin. Palatsiin rakennettiin myös hevostallit 1700-luvun alkupuolella.[3]

Vuonna 1809 Napoleonin joukot valloittivat Rooman. Quirinalen palatsia kaavailtiin Napoleonin asunnoksi ja palatsia alettiin muokata muodissa olleen uusklassismin mukaiseksi. Napoleon ei kuitenkaan koskaan muuttanut palatsiin. Vuonna 1814 paavi Pius VII otti Quirinalen palatsin takaisin kirkon haltuun. Hänen aikanaan viimeisteltiin palatsin edustalla oleva dioskuurien suihkulähde.[3]

Vuonna 1870 Rooma liitettiin Italian kuningaskuntaan, ja Quirinalen palatsista tuli kuningasperheen residenssi. Entisen paavien palatsin muutos kuninkaan virka-asunnoksi merkitsi laajoja muutostöitä. Palatsin puistonpuoleinen siipi uudistettiin täysin ranskalaiseen rokokoo- ja uusklassisvaikutteiseen Ludvig XV:n tyyliin. Palatsiin tuotiin myös 1700-luvun huonekaluja sekä maalauksia ja gobeliineja Italian muista palatseista.[3]

Italian tasavallan aikana Quirinalen palatsin arkkitehtuuriin ja sisutukseen ei ole tehty merkittäviä muutoksia. Painopiste on ollut entisöinnissä, ja esimerkiksi palatsin arvokkaita gobeliineja ja vanhoja stukkoseiniä on restauroitu.[3]

LähteetMuokkaa

  1. a b Ring, Richard R. , Foot, John and Ehrlich, Blake: Rome - The Viminal and Quirinal Encyclopedia Britannica. Viitattu 2.9.2021. (englanniksi)
  2. The Corazzieri, the Italian Corps of Cuirassiers Segretariato generale della Presidenza della Repubblica. Viitattu 3.9.2021. (englanniksi)
  3. a b c d e The History of the Quirinale Palace Segretariato generale della Presidenza della Repubblica. Viitattu 2.9.2021. (englanniksi)