Quirinalis
Quirinalis (lat. Quirinalis collis, m.kreik. Κυρινάλιος, Kyrinalios tai Κυρίνιος, Kyrinios, ital. Quirinale), nykyaikana myös Monte Cavallo, on yksi Rooman seitsemästä kukkulasta. Se on kukkuloista pohjoisin.[1][2][3][4]
Quirinalis collis
Piazza del Quirinale -aukiota obeliskeineen ja Quirinalen palatsi.
| Tyyppi |
kukkula |
|---|---|
| Sijainti | |
| Korkeus merenpinnasta |
50 m |
| Koordinaatit |
|---|
Nykyään nimi Quirinale yhdistetään erityisesti alueella sijaitsevaan Quirinalen palatsiin (Palazzo del Quirinale), joka toimii Italian presidentin virka-asuntona ja on yksi Italian valtion symboleista.
Maantiede
muokkaaQuirinalis on Rooman seitsemästä kukkulasta pohjoisin ja sijaitsee heti Capitoliumin koillispuolella. Se on muodoltaan kapea, epäsäännöllinen ja hieman koukun muotoinen kieleke, joka saa alkunsa Esquilinuksen ylängön pohjoisesta jatkeesta, ja suuntautuu ensin lounaaseen ja kääntyy sitten etelään. Alun perin se lähes kosketti Capitoliumia, mutta osa siitä kaivettiin pois Trajanuksen forumin rakentamisen yhteydessä.[1][2]
Quirinaliksen erotti etelässä Viminaliksesta painauma, jossa nykyisin kulkee Via Nazionale, ja se vietti loivasti pohjoiseen ja luoteeseen kohti Campus Martiusta ja laaksoa, jossa myöhäistasavallan aikana sijaitsivat Sallustiuksen puutarhat (Horti Sallustiani). Quirinaliksen pituus Serviuksen muurin Porta collinalta Quirinaliksen eteläpään Latiaris-kukkulalle (Latiaris collis) on hieman yli kaksi kilometriä.[1]
Capitoliumin ja Quirinaliksen välillä oli melko syvä painauma, kuten Trajanuksen pylvään alta löydetty kadun päällyste osoittaa, mutta täydellisesti ne erotettiin toisistaan Trajanuksen forumin suurten kaivutöiden myötä. Kukkulan korkein kohta näyttää sijainneen nykyisen Quirinalen palatsin puutarhan alueella, jota tasoitettiin merkittävästi 1500- ja 1600-luvuilla. Yleisesti ottaen kaivaukset osoittavat, että tällaisia muutoksia on tehty huomattavasti sekä antiikin aikana että myöhempinä aikoina, mikä on muuttanut sekä kukkulan korkeutta että muotoa. Quirinalen palatsin puutarhan korkeus on nykyään 50 metriä merenpinnan yläpuolella, ja lähialueiden korkeus suurimmillaan 60 metriä.[1]
Kuvaus Argei-pyhäköistä säilyttää niiden osien nimet, joihin kukkula alun perin jaettiin:[1][5] ne olivat Latiaris (Latiaris collis) eteläpäässä; Mucialis (Mucialis collis), joka ulottui nykyiseltä Via Magnanapolilta Monte Cavalloon; Salutaris (Salutaris collis), joka ulottui nykyisestä Monte Cavallosta Sant'Andrea al Quirinalen kirkolle; ja varsinainen Quirinalis (Quirinalis collis), joka jatkui tästä pisteestä itään. Ensimmäisten kahden nimen alkuperä on tuntematon, ja yhdessä Salutarisin kanssa ne ilmeisesti poistuivat käytöstä varhain.[1]
Quirinaliksella sijaitsi Cati fons -lähde.[3] Kukkulan pohjois- ja länsirinteillä oli ainakin neljä kulkureittiä, jotka kulkivat painaumien tai leikkausten kautta. Kolmea niistä merkitsivät Serviuksen muurin portit: Porta Sanqualis, Porta Salutaris ja Porta Quirinalis, jotka vastasivat nykyisiä katuja Via Nazionale, Via della Dataria ja Via delle Quattro Fontane. Neljäs reitti johti kukkulan huipulle lähellä Quirinalen palatsin puutarhan alla nykyisin kulkevaa tunnelia.[1]
Historia
muokkaa
Quirinaliksen ensimmäisiä asukkaita olivat roomalaisen perimätiedon mukaan Titus Tatius ja sabiinit.[3] Quirinalis, joka alun perin viittasi vain osaan kukkulasta, vakiintui myöhemmin koko kukkulan viralliseksi nimeksi.[1] Roomalaiset muinaistutkijat johtivat nimen joko sabiinilaiskaupunki Curesin asukkaista, jotka asettuivat tälle kukkulalle ja yhdistyivät myöhemmin Roomaan,[1][6] tai jumala Quirinuksesta, joka samastettiin Romulukseen.[1][7] Quirinuksen itsensä nimi johdettiin sanasta quiris, joka oli sabiinilainen sana keihäälle.[1][8] Toiset halusivat johtaa sen paikannimestä Quirium. Tällaiset etymologiat on kuitenkin hylätty.[1]
Olipa kukkulan nimen todellinen alkuperä mikä tahansa, historiallisena aikana kukkula yhdistettiin selvästi Quirinukseen, jonka temppeli sijaitsi lähellä Porta Quirinalista. Festus sanoo, että kukkulaa olisi kutsuttu alun perin nimellä Agonus, mutta tämä on todennäköisesti vain roomalaisten muinaistutkijoiden keksintöä.[1][9]
Samoin kuin Viminaliksesta, myös Quirinaliksesta käytettiin säännönmukaisesti nimitystä collis (”kukkula”), ei mons (”vuori”) niin kuin muista Rooman seitsemästä kukkulasta.[1] Quirinalista ei luettu Septimontiumin kukkuloiden joukkoon, eikä siitä tullut osa Roomaa ennen kuin kaupunki jaettiin neljään alueeseen (regiones quattuor). Tällöin se muodosti yhdessä Viminaliksen kanssa kolmannen alueen, Regio Collinan. Quirinalikselta on löydetty jälkiä varhaisista asutuksista, ja perimätieto, jonka mukaan ne kuuluivat sabiineille, perustuu todennäköisesti tosiasioihin.[1] Joskus esitetty teoria, jonka mukaan Rooman varhaisin asutus olisi sijainnut Quirinaliksella, on kuitenkin virheellinen.[1]
Rooman tasavallan aikana Quirinalis oli pääasiassa asuinaluetta.[3] Siitä tuli yksi varakkaiden pääasiallisista asuinalueista, ja siellä sijaitsi useita domuksia. Kukkulalla sijaitsi myös useita temppeleitä.[1] Augustuksen aikaisessa kaupungin jaossa Quirinalis kuului kuudenteen alueeseen, Regio VI Alta semitaan. Alue sai myöhemmän nimensä Alta semita -kadusta, joka kulki kukkulan harjannetta pitkin ja vastasi lähes nykyisiä Via del Quirinalea ja Via Venti Settembretä.[1]
Rakennukset
muokkaaAntiikin aikaiset
muokkaa
Quirinaliksella oli Quirinus-jumalan kulttipaikka, jonne rakennettiin Quirinuksen temppeli vuonna 293 eaa. Kukkulalla palvottiin myös monia muita jumalia: Capitoliumin triadin kulttia harjoitettiin Quirinaliksella niin kutsutussa Capitolium vetuksen (”Vanha Capitolium”) pyhäkössä ennen kuin kultti siirtyi Capitolium-kukkulalle. Quirinaliksella sijaitsivat myös ainakin Saluksen temppeli (Aedes Salus), Semo Sancuksen pyhäkkö (Aedes Semo Sancus) ja Serapiksen temppeli (Aedes Serapis).[3]
Kukkulan pohjoisreunalla sijaitsi tasavallan ajan Rooman kuuluisin puutarha-alue Sallustiuksen puutarhat (Horti Sallustiani), joka oli Sallustiuksen suvun omistuksessa. Trajanuksen aikana kukkulan länsiosista hakattiin pois iso osa maata Trajanuksen forumin tieltä. Myöhemmin huomattava osa kukkulan koillisosasta oli Diocletianuksen kylpylöiden (Thermae Diocletiani) täyttämä.[1] Konstantinus Suuren aikana Quirinaliksen eteläosaan rakennettiin Rooman viimeiset suuret termit, Konstantinuksen kylpylät (Thermae Constantini).
Kukkulalla sijaitsi Serviuksen muurin Porta collina -portti.[3] Muuri kulki Quirinaliksen luoteisreunaa pitkin Latiarikselta Porta collinalle, jossa alkoi muurin maavallilla (agger) vahvistettu osuus, ja suuntautui sieltä lähes suoraan etelään.[1] Santa Susannan kirkon paikalla on ollut kirkko noin vuodesta 280.[10]
Nykyiset
muokkaa
Näkyvimpiä keskiajan monumentteja alueella on Trajanuksen kauppahallien taakse kohonnut Torre delle Milizie. Tuolloin kukkula tunnettiin nimellä Monte Cavallo Konstantinuksen kylpylöistä peräisin olevien suurten patsaiden, Monte Cavallon dioskuurien, mukaan. Patsaat ovat nykyään alueen tärkeimmällä aukiolla Piazza del Quirinalella, jolla sijaitsee myös pääsisäänkäynti Quirinalen palatsiin (Palazzo del Quirinale), josta Quirinalis nykyään parhaiten tunnetaan.
Quirinalen palatsi oli aluksi paavin kesähuvila, myöhemmin Italian kuninkaan palatsi ja nykyään Italian presidentin virka-asunto. Palatsin rakentaminen sai alkunsa vuonna 1573, kun paavi Gregorius XIII vieraili Luigi d’Esten villassa Quirinaliksella ja päätti rakennuttaa alueelle oman kesähuvilansa. Palatsia on laajennettu useita kertoja vuosisatojen kuluessa ja sen suunnittelussa ovat olleet mukana muiden muassa Domenico Fontana, Gian Lorenzo Bernini ja Giovanni Battista Piranesi. Palatsi oli paavien residenssi aina vuoteen 1870, jolloin siitä tuli Italian yhdistyneen kuningaskunnan kuninkaiden palatsi. Vuonna 1946 siitä tuli Italian presidentin virka-asunto.
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t Platner, Samuel Ball & Ashby, Thomas: ”Quirinalis collis”, A Topographical Dictionary of Ancient Rome. London: Humphrey Milford. Oxford University Press, 1929. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b Smith, William: ”Roma”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f Quirinal Hill Pleiades. Viitattu 18.11.2024. (englanniksi)
- ↑ Quirinal Hill (Rome) 32 Quirinale ToposText. Viitattu 18.11.2024. (englanniksi)
- ↑ Varro: De lingua Latina 5.51.
- ↑ Varro: De lingua Latina 5.51; Pompeius Festus, Sextus: De verborum significatione 10, 254.
- ↑ Ovidius: Fasti 2.511.
- ↑ Ovidius: Fasti 2.477 jne.
- ↑ Pompeius Festus, Sextus: De verborum significatione 10, 234.
- ↑ Santa Susanna Pleiades. Viitattu 18.11.2024. (englanniksi)
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Quirinalis Wikimedia Commonsissa
