François Quesnay

(Ohjattu sivulta Quesnay)

François Quesnay (4. kesäkuuta 1694 - 16. joulukuuta 1774) oli ranskalainen taloustieteilijä ja lääkäri. Hän aloitti uransa kirurgina ja lääkärina ja toimi muun muassa Madame de Pompadourin henkilökohtaisena lääkärinä. Quesnay kiinnostui taloustieteestä 55-vuotiaana ja kirjoitti muun muassa kaksi artikkelia Encyclopédieen. Hänen tärkein teoksensa oli Tableau économique, jossa hän esitteli fysiokratistisen talousjärjestelmän.

François Quesnay
Henkilötiedot
Syntynyt4. kesäkuuta 1694
Méré, Pariisi
Kuollut16. joulukuuta 1774 (80 vuotta)
Versailles, Pariisi
Koulutus ja ura
Tutkimusalue lääketiede, taloustiede
Tunnetut työt fysiokratistinen talousjärjestelmä

Elämäkerta muokkaa

Nuoruus ja perhe muokkaa

François Quesnay syntyi 1694 Méréssä noin 50 kilometriä Pariisista länteen. Hänen isänsä oli pienen maatilan omistanut asianajaja, jonka perheessä oli 13 lasta. François oli perheen kahdeksas lapsi, mutta hän jäi jo varhain orvoksi.[1]

Quesnay hankkiutui 16-vuotiaana naapurikylään kirurgin oppipojaksi, mutta pian hän lähti Pariisiin kuuluisan rakkokivenleikkaajan apulaiseksi ja opiskelemaan sen ohella kirurgiaa ja lääketiedettä. Mestarikirurgin tutkinnon Quesnay suoritti 1718 ja ryhtyi sen jälkeen hoitamaan Mantesissa praktiikkaa kirurgina ja synnytysavustajana.[1]

Quesnay meni naimisiin vuonna 1718. Hän sai vaimonsa sekä pojan että tyttären.[1]

Ura lääkärinä muokkaa

Quesnay pyydettiin 1735 Villeroyn herttuan henkilökohtaiseksi lääkäriksi.[2] Hän sai 1737 sihteerin paikan François Gigot de la Peyronien vuonna 1731 perustamasta Kirurgian kuninkaallisesta akatemiasta. Quesnay suoritti 1744 lääketieteen tohtorintutkinnon. Hänen kiinnostuksensa oli tässä vaiheessa siirtynyt kirurgiasta sisätauteihin, mihin oli vaikuttanut osaltaan hänen sairastumisensa kihtiin. Hän kirjoitti jonkun verran lääketieteestä, ja hänen merkittävän julkaisunsa aiheesta oli ”Essay physique sur l’économie animale”.[1]

Quesnay tuli 1749 Madame de Pompadourin henkilökohtainen lääkäri ja kuningas Ludvig XV:n lääketieteellinen avustaja.[2] Kruununperillisen pelastuminen isorokosta laskettiin Quesnayn ansioksi. Ludvig antoi tämän ansiosta Quesnaylle aatelisarvon ja lahjoitti suuren maaomaisuudeen.[1]

Kiinnostus taloustieteeseen muokkaa

 
Quesnayn Tableau économique.

Quesnay kiinnostui 55-vuotiaana taloustieteestä ja matematiikasta.[2] Hän tutustui noin vuonna 1750 taloustutkija Vincent de Gournayyn, jonka kanssa hän kokosi ympärillensä talousasioista keskustelevan filosofisen piirin. Näiden kokoontumisien seurauksena Quesnay sai mahdollisuuden laatia kaksi artikkelia Jean le Rond d’Alembertin ja Denis Diderot’n vuosina 1756 ja 1757 toimittamaan Encyclopédieen. Quesnay teki kirjoitukset ”Fermiers” (talonpojat) ja ”Grains” (vilja).[1] Artikkelit tekivät Quesnaysta tunnetun, ja hänen seuraajansa kutsuivat itseään fysiokraateiksi.[2]

Quesnayn merkittävimmät teokset olivat vuonna 1758 ilmestyneet Tableau économique avec son explication, ou extrait des économies royales de Sully, Maximes générales de gouvernement économique d’un royame agricole ja Dialogue sur le commerce et les travaux des artisans. Tableau économiquessa hän esitti fysiokraattisen talousjärjestelmän.[1]

Quesnay kuoli 1774 kihtiä sairastavana.[1]

Ajatukset ja merkitys muokkaa

Quesnayn fysiokratistisen talouden esitys oli ehkä ensimmäinen kerta, jolloin yritettiin tieteellisesti analysoida kansantalouden toimintaa, millä oli suuri vaikutus myöhempään taloustieteellisen ajattelun kehitykseen. Quesnay yritti teoksessaan todistaa talouden mallin avulla, että kauppa ja teollisuus eivät olleet vaurauden lähteitä vaan maatalouden ylijäämä. Maataloustyöntekijöiden verotusta oli vähennettävä tuottamattomien luokkien kuten maanomistajien kustannuksella ja vähennettävä tulovirtojen kiertoa ehkäisevää talouden säätelyä.lähde?

Quesnayn seuraajat ovat pitäneet hänen pääteostaan ihmillisen viisauden taitavimpina tuotoksina. Skotlantilaisen taloustieteilijän Adam Smithin mukaan Mirabeau vanhempi olisi pitänyt Quesnayn tekstiä kirjoitustaidon ja rahan ohella suurimpina yhteiskunnallista vakautta tuoneina keksintöinä. Smith itse tapasi Quesnayn Pariisissa ollessaan 1764–1766 Manner-Euroopassa. Smith sai vaikutteita Quesnaylta ja muilta fysiokraateilta erityisesti ajatuksiinsa hyödykkeiden jakautumisesta sekä käyttöarvon ja vaihtoarvon väliseen eroon.[1]

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. a b c d e f g h i Forsius.
  2. a b c d Pressman, s. 17.

Aiheesta muualla muokkaa