Avaa päävalikko

Qiu Jin (kiin. 秋瑾, pinyin: Qiū Jǐn, Wade–Giles: Ch'iu Chin) oli kiinalainen vallankumouksellinen ja feministiaktivisti. Hän myös julkaisi ja kirjoitti naisille suunnattuja lehtiä. Hänet mestattiin maanpetoksesta vuonna 1907, jonka jälkeen hänestä tuli sankarillisuuden, isänmaallisuuden ja feminismin symboli.

Qiu Jin
Qiu Jin2.jpg
Henkilötiedot
Syntynyt 8. marraskuuta 1875
Xiamen, Fujian
Kuollut 15. heinäkuuta 1907
Shaoxing, Zhejiang

ElämäkertaMuokkaa

 
Qiu Jinin vahanukke hänen kotitalossaan, joka toimii nykyisin museona.

Qiu Jin syntyi Fujianissa, ja hänen alkuperäinen nimensä oli Guijin. Qiu oli vanhin oppineistoon ja virkamiehistöön kuuluneista vanhempiensa neljästä lapsesta. Hän sai kaksi lasta järjestetystä avioliitostaan Wang Tingjunin kanssa, mutta avioliitto oli onneton ja vuonna 1904 hän lähti tuolloin epätavalliseen tapaan opiskelemaan Japaniin jättäen perheensä Kiinaan. Japanissa hän omaksui suuren osan vallankumouksellisista ajatuksistaan Fukuda Hidekolta ja Shimoda Utakolta, joista jälkimmäinen kehitti opettajien opetussuunnitelman Jissenin naisten yliopistolle Tokiossa, jossa Qiu opiskeli. Valmistuttuaan opettajaksi Qiu palasi Kiinaan ja työskenteli useissa lyhyissä työsuhteissa useassa eri koulussa. Yksi niistä oli Datongin koulu Shaoxingissa, jota vallankumoukselliset käyttivät keskuksenaan. Opettajan työn ohella Qiu kirjoitti ja julkaisi lehtiä. Tokiossa hän oli julkaissut Baihua bao -lehteä ja vuodesta 1907 Zhongguo nübao -lehteä. Molemmista ilmestyi vain muutama numero, mutta ne olivat omalla vallankumouksellisen feminismin alallaan merkittäviä.[1]

Qiu osallistui myös Qing-dynastian vastaiseen vallankumoukselliseen toimintaan. Hän oli mukana myös serkkunsa Xu Xilinin suunnittelemassa vallankaappaushankkeessa. Suunnitellun kapinan alettua Qiu pidätettiin, ja hänet mestattiin Shaoxingissa 15. heinäkuuta 1907. Oikeudenkäynnin asiakirjat ovat harvoja ja epätäydellisiä, eikä Qiun rikoksesta ole täyttä selvyyttä. Hänen toimintaansa pidettiin kuitenkin asiakirjoissa maanpetoksena. Neljä vuotta Qiun kuoleman jälkeen Qing-dynastia romahti ja maasta tuli tasavalta. Mestauksen takia Qiusta tuli joka tapauksessa sankarillisuuden, isänmaallisuuden ja feminismin symboli, jota käyttivät useat eri poliittiset tahot 1900-luvun aikana.[1]

LähteetMuokkaa

  1. a b David Pong: Encyclopedia of Modern China, s. 240–241. Gale, 2009. ISBN 978-0-684-31566-9. (englanniksi)