Pysäköintimittari
Pysäköintimittari on pysäköintialueella tai -ruudun läheisyydessä oleva laite, josta voi ostaa pysäköintiaikaa, ja joka näyttää jäljellä olevan pysäköintiajan. Pysäköintimittareita käytetään usein kaupunkien keskustoissa varmistamaan, että pysäköintipaikat ovat saatavilla mahdollisimman monille ihmisille, ja auttamaan pysäköinninvalvontaa. Pysäköintimittareissa voi olla erilaisia maksuvaihtoehtoja, kuten kolikot, luottokortit tai matkapuhelinsovellukset. Pysäköintimittareiden käyttöoikeus ja -maksut vaihtelevat paikkakunnasta ja pysäköintivyöhykkeestä riippuen.
Historiaa muokkaa
Pysäköintimittarit otettiin käyttöön Oklahomassa 16. heinäkuuta 1935 ja kauppiaat olivat tyytyväisiä, mutta autoilijat eivät.[1] Pari vuotta aiemmin oli Oklahomassa havahduttu ongelmaan, kun autoilijat pysäköivät autonsa koko päivän ajaksi katujen varsille ja kauppiaat kärsivät tästä. Liikennekomitean johdossa oli Carl C. Magee, joka pestasi muutaman professorin jatkokehittämään pysäköintimittaria, johon hän oli hakenut patenttia 21. joulukuuta 1932. Aluksi vuonna 1935 pysäköintimittarit asennettiin Oklahomassa vain toiselle puolen katua, kun kauppiaat huomasivat mittareiden tehokkuuden heidän myyntiinsä, myös toisen puolen kauppiaat halusivat nopeasti pysäköintimittarit.[2]
Suomessa pysäköintimittarit otettiin käyttöön vuonna 1955 Helsingissä Esplanadilla ja Aleksanterinkadulla. Mittareina olivat Mageen mittarit.[1]
Pysäköinnin ja mittareiden valvonta oli poliisin tehtävä vuoteen 1971, jolloin tuli laki kunnallisesta pysäköinninvalvonnasta. Ensimmäiset kunnalliset pysäköinninvalvojat aloittivat Tampereella 1. huhtikuuta 1971.[1]