Wikipedia

Pylväsdiagrammi

diagrammi

Pylväskaavio eli pylväsdiagrammi on diagrammi, jossa kuvataan muuttujia pystysuuntaisten pylväiden avulla (yleensä suorakaiteita, mutta toisinaan muuta kaavion teemaan liittyvää grafiikkaa, kuten kolikkopinoja). Se soveltuu hyvin määrien ja niiden muutosten havainnollistamiseen, etenkin silloin kun vaaka-akselin arvoilla on tasavälinen järjestysominaisuus kuten aika.[1]

Yksinkertainen pylväskaavio, joka kuvaa Ruotsin kansanpuolue liberaalien ääniosuutta Ruotsin valtiopäivävaaleissa vuosina 1936–2006.

Käyttö muokkaa

Pylväsdiagrammi soveltuu muuttujalle, joka saa useita arvoja.[2] Pylväskaavio on usein viivakaavion vaihtoehto ja soveltuu samoihin tilanteisiin. Viivakaavioon ja parvikaavioon verrattuna pylväskaavio ei korosta riippuvuuksia yhtä voimakkaasti. Vaakasuuntainen palkkikaavio taas on tarkoitettu erityyppisiin tilanteisiin kuin pylväskaavio.[3]

Ympyrädiagrammiin verrattuna pylväskaaviossa korostuu muuttujien arvojen järjestys, sillä siinä on selvästi ensimmäinen ja viimeinen pylväs.[2] Pylväskaavio ei sovellu hahmottamaan osuuksien suhdetta kokonaismäärästä yhtä hyvin kuin ympyrädiagrammi. Myös yhdistettyjen vierekkäisten osioiden vertailuja toisiin yhdistettyihin osioihin on ympyrädiagrammista helpompi tehdä.[4] Jos muuttujien luokkia on kovin paljon, pylväskuvio on selkeämpi kuin ympyrädiagrammi.[2]

Ominaisuudet muokkaa

Pylväskaavio tehdään yleensä suorakulmaiseen xy-koordinaatistoon. Siinä on kaksi ulottuvuutta ja kaksi jatkuva-arvoista asteikkoa.[5] Pylväskaavion vaaka- ja pystyakselit ovat normaalisti tasavälisiä ja tasaleveitä. Vaaka-akselilla on yleensä tasavälinen järjestysominaisuus, useimmiten aika. Pystyakselille tulevat määriä kuvaavat arvot. Pystyakselin asteikko lähtee normaalisti nollasta, jotta pylväiden mittasuhteet säilyvät oikeina kuvaamiensa arvojen suhteisiin nähden.[1][6] Pylväiden väliksi suositellaan 20–50 prosenttia pylväiden leveydestä. Välien leveys ja etenkin pylväiden leveys riippuvat siitä, mikä tilanteessa näyttää parhaalta.[1][7]

Pylväskaaviossa on usein ohuet vaakasuuntaiset hilaviivat, joiden avulla pylväiden korkeuden voi hahmottaa tarkemmin. Nimiöt voivat olla kaavion alapuolella tai pylväiden päällä.[8]

Tyyppejä muokkaa

  • yksinkertainen pylväskaavio kuvaa yhtä muuttujaa, ja siinä on yksittäisiä pylväitä[1]
  • ryhmitelty pylväskaavio kuvaa yleensä kahta tai kolmea muuttujaa samassa kaaviossa; saman sarjan pylväät ovat yleensä samanvärisiä, ryhmitellyt pylväät ovat toisissaan kiinni ja ryhmät eroteltu välein[1][9]
  • ositettu pylväskaavio (eli summapylväskaavio) kuvaa määriä jakamalla pylväät osiin ja korostaa osien summia toisiinsa verrattuna[1][10]
  • nettopoikkeamapylväskaavion pylväät ovat kokonaan joko perusviivan ylä- ja alapuolella; se sopii positiivisten ja negatiivisten arvojen vertailuun, kuten kauppatasevertailussa[11]
  • bruttopoikkeamapylväskaavion pylväät ovat osittain perusviivan ylä- ja alapuolella; se kuvaa ilmiötä, jossa on positiivinen ja negatiivinen osa, ja jokaiseen pylvääseen on keskelle merkitty näiden erotus omalla värillään[12]
  • kelluvat pylväät ovat kuin bruttopoikkeamapylväät, mutta ilman erotusosuutta ja yksiväriset[13]
  • vaihteluvälipylväskaavion pylväät on piirretty pienimmän ja suurimman havainnon välille, ja pylväisiin lisätään usein keskiarvoa tai mediaania kuvaavat viivat; sitä käytetään usein jakaumien kuvaamiseen[14]

Esimerkkejä muokkaa

  •  
    Yksinkertainen pylväskaavio kuvaa Argentiinan inflaatiota kuukausittain vuonna 2002.
  •  
    Ryhmitelty pylväskaavio kuvaa rinnakkain Airbusin ja Boeingin tilausmääriä vuosittain.
  •  
    Ositettu pylväskaavio kuvaa talouden sektorien osuuksia eri maiden liikepalveluiden kasvussa vuosittain.
  •  
    Nettopoikkeama-
    pylväskaavio kuvaa Ukrainan puolueiden ääniosuuksien muutoksia parlamenttivaaleissa 2007.
  •  
    Vaihteluvälipylväskaavio kuvaa pörssikurssin vaihteluja viikoittain.

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. ↑ a b c d e f Karjalainen, s. 19.
  2. ↑ a b c Graafinen esitys (kuviot) Menetelmäopetuksen tietovaranto. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto. Viitattu 24.3.2015.
  3. ↑ Kuusela, s. 108–111.
  4. ↑ Ian Spence, Stephan Lewandowsky: Displaying Proportions and Percentages (PDF) Applied Cognitive Psychology. 1991. ResearchGate. Viitattu 24.2.2013.
  5. ↑ Kuusela, s. 110.
  6. ↑ Kuusela, s. 108–115.
  7. ↑ Kuusela, s. 139–141.
  8. ↑ Kuusela, s. 115–116.
  9. ↑ Kuusela, s. 117–118.
  10. ↑ Kuusela, s. 119.
  11. ↑ Kuusela, s. 120.
  12. ↑ Kuusela, s. 120–121.
  13. ↑ Kuusela, s. 121–122.
  14. ↑ Kuusela, s. 122–123.

Aiheesta muualla muokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Pylväsdiagrammi&oldid=20719683”