Pyhän Prokopiuksen basilika

Pyhän Prokopiuksen basilika (tšek. Bazilika svatého Prokopa) on romaanis-goottilainen kirkko Třebíčissä, Tšekissä. Kirkko on rakennettu 1200-luvulla alueella sijainneen benediktiiniluostarin yhteyteen. Pyhän Prokopiuksen basilika valittiin yhdessä Třebíčin juutalaisten korttelien kanssa Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 2003.[1]

Pyhän Prokopiuksen basilika
Pyhän Prokopiuksen basilika ilmakuvassa.
Pyhän Prokopiuksen basilika ilmakuvassa.
Maailmanperintökohde
Sijainti Třebíč, Vysočinan lääni, Tšekki
49°13′1.03″N, 15°52′25.09″E
Tyyppi kulttuurikohde
Kriteerit ii, iii
Tunnusnumero 1078
Valintahistoria
Valintavuosi 2003

Pyhän Prokopiuksen basilika

Historia ja nykypäiväMuokkaa

 
Etualalla luostarin/renessanssilinnan siipirakennus, taustalla kirkon läntinen sisäänkäynti.

Bendiktiiniluostarin aika, osittainen tuhoutuminen ja aika osana linnaaMuokkaa

Pyhän Prokopiuksen basilikan historia liittyy alueella sijainneeseen benediktiiniluostariin. 1101–1104 perustettu luostari oli eteläisen Määrin ensimmäinen ja siitä tuli merkittävä ja vauras uskonnollinen ja opillinen keskus. Luostarin varhaisesta toiminnasta ei ole säilynyt lähteitä. Oletetaan, että paikalle rakennettiin kivinen luostarirakennus 1220–1250 -luvuilla. Kirkon rakentaminen on ajoitettu arkkitehtonisen analyysin perusteella 1240-luvulle. Graniitista rakennettuun kirkkoon ei tehty laajennuksia keskiajalla.[2]

Unkarin kuningas Matias Corvinus todennäköisesti valloitti alueen ja poltti ainakin osan kirkosta 1468. 1502 kirkon eteläinen torni tuhoutui. Luostari hylättiin 1500-luvun alussa ja uudet omistajat muuttivat rakennuksen vaiheittain renessanssilinnaksi.[2] Kirkkorakennus oli osa rakennelmaa, mutta sitä ei käytetty uskonnollisiin tarkoituksiin yli kahteensataan vuoteen.[3] 1600-luvun loppupuolella ja 1700-luvun alussa kirkkorakennuksen päälaiva liitettiin suoraan muihin rakennuksiin ja kirkon kuori muutettiin linnankappeliksi.[2] Basilikaa käytettiin hevostallina ja viileässä kryptassa säilöttiin olutta.[4]

Restaurointi uudelleen kirkoksi ja nykypäiväMuokkaa

1700-luvun alussa kirkko päätettiin restauroida ja työn suunnittelijaksi valittiin yksi tsekkiläisen barokin tärkeimmistä arkkitehdeista, František Maxmilián Kanka. Rakennustyön aikana 1726–1733 alkuperäinen rakenne palautettiin, ikkunoita suurennettiin, tuhoutunut torni rakennettiin uudelleen ja kirkon länsisivulle rakennettiin uusi gotiikasta vaikutteita saanut barokkinen sisäänkäynti, jota reunusti kaksi tornia. Myös kirkon sisälle lisättiin uusia rakenteita, esimerkiksi urkuparvi.[2] Samassa yhteydessä kirkko pyhitettiin Pyhälle Prokopiukselle ja se sai nykyisen nimensä.[3]

 
Näkymä päälaivaa pitkin alttarille.

1900-luvun alusta lähtien kirkkoa on restauroitu hillitysti. Eri osia kirkosta on korjattu tai ennallistettu 1926, 1932 ja 1960-luvulla.[2] Kirkkoon kiinteästi yhteydessä oleva luostarirakennus restauroitiin EU-rahoituksella 2010–2013. Luostarissa sijaitsee nykyisin Vysočinan museo.[5][6] Kirkkoa on restauroitu vaiheittain vuodesta 2014 lähtien.[7]

Kirkon arkkitehtuuriMuokkaa

Pyhän Prokopiuksen basilikan rakennuskokonaisuus on yhdistelmä tyylejä ja rakenteita, joissa näkyy sen käyttö eri tarkoituksiin historiansa aikana. Kirkko on rakennettu kiinteästi sitä ympäröivän entisen luostarin ja renessanssilinnan yhteyteen. Kirkon sisäänkäynnin molemmilla puolella on luostarin tai renessanssilinnan ajalle ajoittuvua siipirakennuksia.[2]

Itse kirkon runko on rakennettu graniitista ja paikoin hiekkakivestä. Kirkon läntistä sisäänkäyntiä reunustaa kaksi suurta valkeaa tornia, jotka rakennettiin barokkiajan restauroinnin yhteydessä 1700-luvulla.[2] Myös kahdeksankulmaiseen kuoriin johtavan pitkän päälaivan korkea holvikaaret ovat barokkiajalta. Päälaivassa on kolme käytävää. Kirkon sivulaivat päättyvät kappeleihin,[2] joiden muraalimaalauksia pidetään yhtenä kirkon arvokkaimmista osista.[3]

Pohjoinen kappeli todennäköisesti tuhoutui unkarilaisten hyökkäyksessä 1648 ja rakennettiin uudestaan vasta toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1956.[2] Kirkon alla olevaa 20 × 25 metrin kokoista kryptaa pidetään arkkitehtonisesti erityisen hienona.[3]

KuvagalleriaMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Jewish Quarter and St Procopius' Basilica in Třebíč whc.unesco.org. UNESCO World Heritage Centre. Viitattu 13.10.2020. (englanniksi)
  2. a b c d e f g h i WHC Nomination Documentation, Jewish Quarter and St Procopius' Basilica in Trebíc. UNESCO, 2003. Teoksen verkkoversio (PDF). (englanniksi)
  3. a b c d Basilica of St. Prokopius www.visittrebic.eu. Visit Třebíč. Viitattu 13.10.2020. (englanniksi)
  4. About the Basilica of St. Procopius www.zamek-trebic.cz. Zamek Třebíč. Viitattu 13.10.2020. (englanniksi)
  5. About the Castle www.zamek-trebic.cz. Zamek Třebíč. Viitattu 13.10.2020. (englanniksi)
  6. The Castle of Třebíč www.trebiczije.cz. Třebíč Zije!. Viitattu 13.10.2020. (englanniksi)
  7. Laudin, Radek: Obnova památky UNESCO pokračuje, do baziliky v Třebíči se vrátí dělníci iDNES.cz. 11.5.2018. Viitattu 13.10.2020. (tšekiksi)

Aiheesta muuallaMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pyhän Prokopiuksen basilika.