Puronieriä

Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva lohikalalaji

Puronieriä (Salvelinus fontinalis) on lohikala, joka on kotoisin Pohjois-Amerikasta. Sieltä se tuotiin Eurooppaan vuonna 1869. Laji viihtyy viileissä joissa ja kirkasvetisissä järvissä. Se lienee Suomen kestävin lohikala kestäen veden pH-arvoa 4,1–4,5.

Puronieriä
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen[1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Yläluokka: Luukalat Osteichthyes
Luokka: Viuhkaeväiset Actinopterygii
Alaluokka: Neopterygii
Lahko: Lohikalat Salmoniformes
Heimo: Lohet Salmonidae
Suku: Nieriät Salvelinus
Laji: fontinalis
Kaksiosainen nimi

Salvelinus fontinalis
(Mitchill, 1814)

Katso myös

  Puronieriä Wikispeciesissä
  Puronieriä Commonsissa

Lajia kasvatetaan runsaasti ravinnoksi sekä Pohjois-Amerikassa että Euroopassa. Suomessa sen taloudellinen merkitys on kuitenkin vähäinen kalan koon ja harvinaisuuden vuoksi.

Tuntomerkit

muokkaa

Puronieriä on hyvin värikylläinen. Selkä ja kyljet ovat väritykseltään oliivinvihreät tai ruskeahtavat. Lajin vatsa on vaalea, kutuasussa punainen. Suomuja on kylkiviivalla 220.[2] Kylkiviivan yläpuolella sekä selkä- ja pyrstöevissä on marmorimaista kuviointia. Kyljet ovat täynnä vaaleita laikkuja. Muiden nieriän suvun kalojen tavoin myös puronieriän vatsapuolen evien etureuna on valkoinen. Selän takaosassa on lohikaloille ominainen rasvaevä.[3]

Levinneisyys

muokkaa

Puronieriän alkuperäistä asuinaluetta ovat Pohjois-Amerikan koillisosan sisävedet.[2] Laji tuotiin Pohjois-Amerikan itäosista Eurooppaan vuonna 1869 ja Suomeen 1895. Suomessa lajia tavataan paikottain Lapissa ja Etelä-Suomessa. Lajin kotiuttamisyritykset epäonnistuivat, ja sitä yritettiin uudestaan menestyksekkäämmin 1960-luvulla.[4]

Elinympäristö

muokkaa

Puronieriän elinympäristöä on kylmät lähdepitoiset vedet.[2] Lajia tavataan jokien lisäksi myös vilpoisista, kirkasvetisistä järvistä. Veden lämpötilan olisi hyvä olla kasvun kannalta 12 °C–15 °C. Puronieriä lienee Suomen kestävin lohikala veden happamuuden osalta, sillä se sietää vielä veden pH-arvon 4,1–4,5.[3]

Elintavat ja ravinto

muokkaa

Puronieriä saattaa olla muita lajeja kohtaan aggressiivinen ja karkottaa ne pois suosimiltaan alueilta.[5] Yksilöt siirtyvät joukoittain purojen pohjalla olevien lähteiden luo kesien lämpimien vesien aikana. Jos se ei ole mahdollista, ne siirtyvät mahdollisimman syviin vesiin.[3]

Puronieriä syö monia selkärangattomia, kuten äyriäisiä, hyönteistoukkia, pintahyönteisiä ja matoja.[5] Erityisesti isommat yksilöt syövät myös pikkukaloja. Kanadassa ne saattavat tiettyinä vuodenaikoina siepata myös vaeltavia sopuleita, hiiriä ja myyriä.[4]

Lisääntyminen ja kasvu

muokkaa

Koiraat ovat sukukypsiä 2- ja naaraat 3-vuotiaina. Suomessa lajin kutupaikat ovat vuolasvirtaisten purojen ja jokien sorapohjilla syys-lokakuussa. Naaras kaivaa pyrstöllään kutukuopan ja peittelee kudun päätyttyä mätimunat soralla. Munat kuoriutuvat keväällä. Poikaset asuvat koko ensimmäisen kesänsä samoilla alueilla.[5]

Puronieriän poikaset painavat ravinto-oloista riippuen kolmevuotiaina sadasta gramasta yhteen kiloon. Puronieriä on Suomen lyhytikäisin nieriälaji. Laji elää yleensä enintään 6–7-vuotiaaksi. Painavin mitattu yksilö on Kanadasta, ja se painoi 6,6 kg. Suurin Suomesta tavattu yksilö pyydystettiin 1996 Raahesta, ja se painoi 2,7 kg. Tavallisesti Suomessa tavataan 100–300 grammaa painavia yksilöitä. Järvessä asuvat yksilöt kasvavat yleensä nopeammin kuin jokikalat, koska järvissä on enemmän ravintoa.[4]

Haitat

muokkaa

Kemijoen sivuhaaroissa puronieriä on syrjättänyt taimenia ja muita kaloja sen erittäin tehokkaan kasvun myötä. Taimen pystyy yhteiseloon puronieriän kanssa suurten jokien latvavesien alapuolisilla osilla.[6]

Kalastus ja käyttö ravintona

muokkaa

Puronieriää kalastetaan suurimmaksi osin perhoilla ja uistimilla. Laji on suosittu urheilukalana sen voimakkaan taistelun vuoksi. Lajia kasvatetaan runsaasti ruokakalaksi sekä Pohjois-Amerikassa että Euroopassa. Puronieriän liha on kirkkaanpunaista ja laadultaan erinomaista nieriän lihan tavoin. Suomessa sen taloudellinen merkitys on kuitenkin vähäinen kalan koon ja harvinaisuuden vuoksi.[4]

Lähteet

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. NatureServe Explorer 2.0 explorer.natureserve.org. Viitattu 17.7.2024. (englanniksi)
  2. a b c Lehtonen s. 108.
  3. a b c Yrjölä & Lehtonen & Nyberg s. 112.
  4. a b c d Yrjölä & Lehtonen & Nyberg s. 113.
  5. a b c Lehtonen s. 109.
  6. Puronieriä Vieraslaji vieraslajit.fi. Viitattu 19.6.2024.

Aiheesta muualla

muokkaa