Punakaarti, kuningas, vehnäpulla ja porvari

Punakaarti, kuningas, vehnäpulla ja porvari on pakinoitsijanimimerkki Sasu Punasen eli toimittaja Yrjö Räisäsen vuonna 1928 julkaisema poliittinen satiirikokoelma.

Punakaarti, kuningas, vehnäpulla ja porvari
Kirjailija	Sasu Punanen
Kieli	suomi
Genre	pakinakokoelma
Kustantaja	Kansanvalta
Julkaistu	1928
Ulkoasu	sid., nid.
Sivumäärä	128 s.
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta
Infobox OK

Kirjan on kustantanut Kansanvalta ja painanut Työväen kirjapaino, mikä selittää sen, että julkaiseminen vuonna 1928 oli mahdollista. Pakinat vaikuttavat sellaisilta, että ne on julkaistu vuoden 1918 lopulta ja pitkin vuotta 1919 jossakin työväen sanomalehdessä, mikä on niiden tekstin piikittelevyys huomioon ottaen varmaan ollut vaikea saada aikaiseksi.^lähde? Räisänen oli tuolloin Työmies-lehden ja sen jatkajan Suomen Sosialidemokraatin toimitussihteerinä ja pakinoitsijana.

Kirjan sisältöä kuvaavat lyhyiden pakinoiden nimet:

• "Kansa on vaiti ja odottaa" - Pakina koskee saksalaisen kuninkaan Suomen johtajaksi valituksi tulemista
• "Vehnäpullallako sinä ihmisen pojan petät?" - Saksan häviön jälkeen Suomi sai vehnää Englannista, mutta vehnällä oli poliittinen hintansa.
• "Kuinka vehnäleipä voi niin suuria asioita matkaansaattaa?" - Luvussa on mm. letkaus "Mitä me tekisimme paakkelisista, kun tavallisesta vehnäsestä jo myymme kuninkaamme?"
• "Vuoden 1918 päättäjäisiksi" - Tekstin mukaan sosialisteja osallistui Helsingin kaupunginvaltuuston toimintaan vuoden 1918 lopulla.
• "Joka etsii, hän löytää"-luku koskettelee Ententen vaatimusta karkottaa von der Goltzin joukoissa tulleet saksalaiset Suomesta.
• "Vuosi sitten"-luku on tammikuulta 1919. Se kertoi entisen keisari Wilhelmin 60-vuotispäivästä 27.1.1919, jolle pakinan entinen punakaartilainen lähettää syntymäpäiväkortin.
• "Hulikanismia Ruotsissa"-luku kertoo Suomen valtionhoitajan saamasta kritiikistä Ruotsissa käydessään.
• "Maallista ja taivaallista"-luvussa on uni, jossa pari sosialistia on Pietarin puheilla taivaan portilla ja yllättyy kuullessaan punakaartilaistenkin päässeen taivaaseen. Periaate näytti olevan, että rintamalla ja vankileireissä kuolleet puoleen katsomatta pääsivät taivaaseen. Hennalan ja Tammisaaren vankileirit, vankin laihuus ja toisaalta heidän osaamisensa työssä mainitaan, joten nämä teemat olivat pakinan ydintä vaikka tekstissä vain lyhyesti mainitut.
• "Vapaaherra liikemiehenä"-luku kertoo pankkiiri Ilmari Palménista, jonka vastuulla oli Viaporissa oleva sotasaalis. Osa siitä tekstin mukaan joutui eri yksityishenkilöiden käsiin, josta puhuttiin julkisestikin.
• "Polsevikki on taas hyvä mies"-luku kertoi siitä miten Neuvosto-Venäjältä virtasi Helsinkiin myytäväksi taidetta, josta bolsevikkeja oli lehdistössäkin kiitetty.
• "Tervetullut pommilähetys"-luku kertoo punaisten maaliskuussa 1919 lehdistöön toimittamasta vihjeestä, että punaisille olisi tulossa aseita Ruotsista ja miten tämä artikkeli aikaansai tavallisen salakuljetusoperaation lastin (viiniä, sokeri, konjakkia jne.) jäämisen suojeluskuntalaisten käsiin. Asia sai aikaan vilkaan lehdistödebatin.
• "Porvari nukkui vähän liikaa"-luku kertoo ulkoministeriön Suomi-kirjasta, joka painettiin ensin sodan häviäjän kielellä eli saksaksi ja sitten sodan voittajienkin kielillä.
• "Mitä ahjosta ajaikse?"-luku kertoo hallituksen muodostamisesta - hallituksen tulee olla edistysmielinen ja siispä ministereiksi aikovat olivat juuri sitä.
• "Kellarimuistelma"-luku kertoo siitä, miten punaiset menivät kellariin porvarin sieltä noustessa - kumpikin osapuoli pyrki olemaan sivussa, kun ajat olivat omalta kannalta huonot.
• "Kansallinen suurtyö suoritettu"-luku kertoo Helsingissä sijaitsevan Resvoin kappelin tervaamisesta.
• "Valtiollisia mietteitä"-luku kertoo Englannin tärkeydestä Suomen itsenäisyyden saamiselle ja irvailee Englannin varustamalla Muurmannin legioonalla. Edelliseen pakinaan liittyen kerrottiin myös Englannin konsulin kilven tulleen sekä tervatuksi että maalatuksi punaiseksi tuohon aikaan.
• "Maailman herrat"-luku kertoo jälleen Suomen parhaana ystävänä pitämästä Saksasta ja uudesta parhaasta ystävästä Englannista.
• "Edustajapalkasta ja hallitusmuodosta"-luku kertoo kansanedustajan palkkion tulleen päätetyksi 60 markaksi päivää kohden. Luku pohti myös eduskunnan vallan määrää.
• "Pientä vapausjuhlapuhetta"-luku kertoo 16.5.1919 vietetystä juhlasta. Luku kosketteli lähinnä punavankien vapautuksen vaatismusta tai toivetta.
• "Nykyaikainen Johannes Kastaja"-luku irvailee kenraali Mannerheimille tämän hävittyä presidentinvaalin Ståhlbergille.
• "Suomen hallitsijoista"-luku kertoo sekin presidentinvaalista.
• "Terveisiä maalta"-luku vihjaa punaisten sikiävän maaseudulla uhkaavasti.
• "Taikatyyny" pilkkaa Mannerheimin sairaanhoitajilta saaman tyynyn kautta hänen reumatismiaan, teksti ilmeisesti liittyy myös presindentinvaaliin.
• "Hyökkäystä ja puolustusta"-luku kertoo Santeri Alkion Ilkka-lehdessä tekemästä hyökkäyksestä - raittiusmiehenä hän hyökkää armeijassa esiintyvää ryyppäämistä vastaan. Asia liittyi kieltolain kohdistumiseen vain kansaan.
• "He ovat saapuneet"-luku kertoo Muurmannin jääkärien paluusta Suomeen, jonka Englanti pakotti Suomen hyväksymään.
• "Taas ´Vuosi stten´"-luku kertoo 9. lokakuuta-juhlapäivästä eli kuninkaan valitsemispäivästä. Luku kertoo Ranskan aikomuksesta luovuttaa Ahvenanmaa Ruotsille ja Aunuksen retkikunnan tuloksettomuudesta.
• "Eikö ryssä enää haisekaan?"-luku kertoo Suomen hallituksen ja Judenitšin suhteista.
• "Tilanteen selostusta sotaväelle ja siviilikansalle"-luku kertoo aikomuksista hyökätä "hapankaalin maahan", jonne Bermondt kaavaili Venäjän yhdysvaltoja.
• "Hallitusmuodon voimaansaattaminen"-luku kertoo Suomen sisäisen turvallisuuden tilanteesta (rajapitäjissä sotatila, liikkuminen sallittu vain henkilötodistus mukana, kirjesensuuri).
• "Suhteemme Venäjään vuonna 1919"-luku kertoo "suomettarelais-ruotsalaisten" piirien pyrkivän saamaan Suomen Venäjän vastavallankumouksen joukkoihin mukaan.
• "Suomen riippumattomuus roikkuu"-luku kertoo vuosien 1917-1919 ulkopoliittisen tuen haennan suunnanmuutoksista.
• "Maailman katseet"-luku syyttää Mannerheimia itään suuntautuvan sotaretken kaavailusta.
• "Seurakuntaelämäkin vaarassa"-luku kertoo siitä, miten seurakunta sai ensi kertaa istua miehet ja naiset sekaisin penkeissään.
• "Mannerheim- ja kaljusgobelineista"-luku kertoo Mannerheimin "ei miekkaa tuppeen"-julistuksesta Aunuksen retken aikana ja kertoo Mannerheim-tauluista ja -gobeliineista suomalaisissa kodeissa. Kaljunen on Venäjän puolella ollut punakaartin kenraali, josta pakinoitsiva irvailee myös tehdyn rajan takana gobeliineja.
• "Pappi ja tuomari"-luku kertoo kansanedustaja Hakkilan puheesta Heimolan talossa.