Puheita kreikkalaisille
Puheita kreikkalaisille[1] (m.kreik. Ἐπιστολὴ πρὸς Ἕλληνας, Epistolē pros Hellēnas, lat. Oratio ad Graecos) on Tatianoksen varhaiskristillisellä ajalla 100-luvulla kirjoittama apologeettinen teos kristinuskon puolustukseksi.[2][3]
| Puheita kreikkalaisille | |
|---|---|
| Ἐπιστολὴ πρὸς Ἕλληνας | |
 Tatianoksen Puheita kreikkalaisille -teoksen kansilehti vuoden 1700 painoksesta. |
|
| Alkuperäisteos | |
| Kirjailija | Tatianos |
| Kieli | muinaiskreikka |
| Genre | teologia, apologia |
| Julkaistu | n. 155–173 jaa. |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Teoksen nimestä esiintyy useita erilaisia suomennoksia, kuten Kreikkalaisia vastaan,[4] Kirjeitä kreikkalaisille[5] ja Sana kreikkalaisille.[6]
Historia muokkaa
Tatianos eli ja kirjoitti 100-luvulla. Hän oli kotoisin Assyriasta ja sai kreikkalaisen kasvatuksen. Teoksen Puheita kreikkalaisille ajoituksesta on erilaisia näkemyksiä: toisen mukaan se ajoittuisi noin vuosiin 155–165,[2] toisen mukaan noin vuosiin 165–173.[3] Tatianos kirjoitti sen oletettavasti Antiokiassa, toisin sanoen syntyperäisten kreikkalaisten parissa, ei pelkästään kreikkaa osaavien parissa.[3] Teos on toinen Tatianoksen kahdesta säilyneestä teoksesta Diatessaronin ohella, ja ainoa, joka on säilynyt kokonaisuudessaan.[7][8]
Tatianoksen teos edustaa varhaiskristillistä apologeettista kirjallisuutta, johon kuuluvat samalta vuosisadalta muun muassa Aristeideen Apologia, Justinos Marttyyrin Ensimmäinen ja Toinen apologia sekä Athenagoraan Vetoomus kristittyjen puolesta. Vaikka Puheita kreikkalaisille luetaan apologioiden joukkoon, se ei ole kuitenkaan apologia aivan samassa mielessä kuin nämä muut teokset, sillä se ei ole kristinuskon puolustuspuhe, joka olisi tarkoitettu luettavaksi esimerkiksi keisarin edessä. Se on kuitenkin osoitettu oppineelle yleisölle tarkoituksena esitellä näille kristinuskon hyviä puolia.[9]
Sisältö muokkaa
Puheita kreikkalaisille voidaan jakaa kolmeen osaan. Se alkaa johdannolla (luvut 1–4), jossa Tatianos kehottaa kreikkalaisia olemaan vähemmän ankaria ”barbaareja" (eli kristittyjä) kohtaan, koska nämä ovat todellisuudessa kreikkalaisia parempia. Tämän jälkeen seuraa toinen osa (luvut 5–30), joka antaa esityksen kristillisestä uskosta, mukaan lukien Logos, ylösnousemus, enkelit ja daimonit sekä sielu, samalla pyrkien osoittamaan kristinuskon ylivoimaisuuden kreikkalaiseen pakanauskontoon ja filosofiaan sekä erityisesti kreikkalaiseen mytologiaan nähden. Kolmas osa (luvut 31–41) pyrkii osoittamaan, että kristinusko on myös pakanallisia opetuksia vanhempi, ei ainoastaan parempi. Tatianoksen mukaan esimerkiksi Mooses olisi elänyt 400 vuotta ennen Homeroksen ylistämää Troijan sotaa. Lyhyessä päätöslauseessa Tatianos kertoo lyhyesti itsestään ja uskostaan ja kertoo pysyvänsä siinä.[7][3]
Teos on tyyliltään halveksiva ja puhuu kreikkalaista ajattelua, uskontoa ja tapoja vastaan kaikissa sen muodoissa: kreikkalainen filosofia on väärää, kreikkalainen taide moraalitonta, kreikkalainen kirjallisuus lapsellista, kreikan kieli epäpuhdasta. Samalla teoksessa on paljon hyödyllisiä yksityiskohtia antiikin kreikkalaisesta kulttuurista, kuten esimerkiksi luettelo useista kreikkalaista veistoksista luvuissa 33–34.[7][3]
Tatianoksen omaa tyyliä on luonnehdittu vaikeasti seurattavaksi. Tätä ei helpota se, että teoksen teksti on säilynyt nykyaikaan suhteellisen heikosti.[7][3]
Lähteet muokkaa
- ↑ Pihkala, Juha: ”Johdanto”. Teoksessa Tertullianus: Apologeticum: Kristinuskon puolustus, s. 17. (Apologeticum/Apologeticus pro Christianis, 197.) Suomentanut Juha Pihkala. Helsinki: Kirjapaja, 2010. ISBN 978-952-247-073-7.
- ↑ a b Tatian's Address to the Greeks Early Christian Writings. Viitattu 6.4.2020.
- ↑ a b c d e f A Handbook of Patrology II: The Apologists of the Second Century Early Christian Writings. Viitattu 6.4.2020.
- ↑ Salminen, Joona: Clemens Aleksandrialaisen kristillinen filosofia Paedagogus-teoksessa (s. 28) 2010. Helsingin yliopisto. Viitattu 6.4.2020.
- ↑ Neitola, Uula: Säälimätön, tyly mies. Antiikin kirjallisten lähteiden kuva Tiberius Caesarista (s. 68, alaviite 293) Oulun yliopisto. Viitattu 6.4.2020.
- ↑ Pöysti, Osmo: Kristikunnan historiaa opsti.japo.fi. Viitattu 6.4.2020.
- ↑ a b c d Healy, Patrick: Tatian Catholic Encyclopedia. 1911. New York: Robert Appleton Company. (englanniksi)
- ↑ Introductory note to Tatian the Assyrian Early Christian Writings. Viitattu 6.4.2020.
- ↑ Hawthorne, Gerald F.: Tatian and His Discourse to the Greeks. The Harvard Theological Review, Jul., 1964, 57. vsk, nro 3, s. 161-188. Artikkelin verkkoversio.
Kirjallisuutta muokkaa
Tekstilaitoksia ja käännöksiä muokkaa
- Tatian the Assyrian: Address to the Greeks. Kääntäjä Benjamin P. Pratten. Dalcassian Publishing Company, 2019. ISBN 1987022815.
- Tatien (Tatianus Assyrius, Tatian): Oratio Ad Graecos and Fragments. Kääntäjä Molly Whittaker. Oxford early Christian texts. Clarendon Press, 1982. ISBN 0198268092.
- Tatiani: Oratio Ad Graecos - Scholar's Choice Edition. Creative Media Partners, LLC, 2015. ISBN 1297080599.
Muuta kirjallisuutta muokkaa
- Karadimas, Dimitrios: Tatian's Oratio Ad Graecos: Rhetoric and Philosophy/theology. Nro 2. Regia Societas Humaniorum Litterarum Lundensis, Scripta minora. Scripta Minora Series, ISSN 0439-8912. Almqvist & Wiksell, 2003. ISBN 9122020500.
Aiheesta muualla muokkaa
Teos muokkaa
- Tatian: Address to the Greeks. New Advent. (englanniksi)
- Tatian: Address to the Greeks. Wikisource. (englanniksi)
Muuta muokkaa
- Tatian's Address to the Greeks. Early Christian Writings. (englanniksi)