Psykologia

tieteenala, joka tutkii ihmisen mieltä, käyttäytymistä ja näiden terapiaa
(Ohjattu sivulta Psykologinen)
Tämä artikkeli kertoo tieteestä. Psykologia on myös tieteellinen aikakauslehti.

Psykologia on tieteenala, jonka tutkimuksen kohteiksi katsotaan yleisesti kuuluvan ihmisen mieli ja käyttäytyminen. Tarkemmin määriteltynä, psykologian tutkimuskohteisiin lukeutuu moninainen kirjo erilaisia psykologiksi katsottuja aihealueita, kuten tietoisuus, tunteet, kognitio, käyttäytyminen, muisti ja mielenterveys. Psykologian monet erityisalat, kuten sosiaalipsykologia tai neuropsykologia, sisältävät erilaisia painopisteitä tutkimuskohteissaan. Suomessa tosin sosiaalipsykologian opetus on yliopistotasolla eriytetty omaan oppiaineeseensa.

Psykologiaa harjoittavasta ammattilaisesta käytetään nimikettä psykologi, joka Suomessa on laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö[1]. Psykologian asiantuntemus liitetäänkin usein mielenterveystyöhön, joka on kliinisen psykologian sovellusalue. Muita esimerkkejä yhteiskunnan alueista, joissa psykologiaa sovelletaan ovat mainonta ja markkinointi, opetustyö ja pedagogiikka, suorituksien ja soveltuvuuden arviointi sekä kehittäminen, oikeudelliset kysymykset, liikenneturvallisuus ja lääkinnällisen kuntoutustyön tukeminen.

Vuodesta 1942 psykologia sisältyi suomalaiskoulujen opetukseen omana valinnaisaineenaan[2]. Tätä ennen psykologiaa opetettiin yhdistelmänä filosofian oppiaineen kanssa. Ennen 1970-luvulla toteutettua peruskoulu-uudistusta, psykologiaa opetettiin oppikoulun yläluokilla. Sittemmin, vuodesta 2005, psykologia on ollut lukioissa pakollinen oppiaine (1 pakollinen kurssi/moduuli), oltuaan tätä ennen valinnaisaine. Vuonna 2005 uudistettiin myös lukio-opetuksen sisältöjä, kun aiempaa, nykynäkökulmasta katsottuna psykologian historiaan liittyvää ainesta karsittiin ja mukaan otettiin uusia, ajankohtaisia näkökulmia, kuten evoluutiopsykologiaa. Psykologia on ollut ylioppilaskirjoitusten oppiaine vuodesta 1950.

EtymologiaMuokkaa

Psykologia tulee kahdesta kreikankielisestä sanasta: ψυχή, psukhē, eli mieli, ja -λογία -logia, eli oppi.[3]

HistoriaMuokkaa

Pääartikkeli: Psykologian historia

Vaikka psykologisia kysymyksiä on pohdittu vuosisatoja esimerkiksi filosofiassa, itsenäisenä tieteenalana psykologia on suhteellisen nuori, vasta 1800-luvun puoliväliltä[4]. Saksalainen Wilhelm Wundt perusti vuonna 1879 ensimmäisen psykologian laboratorion Leipzigiin ja häntä pidetään kokeellisen psykologian isänä.[5]

Suomen ensimmäinen yliopistollinen psykologian laboratorio perustettiin Turun Suomalaiseen yliopistoon sen perustamisvuonna 1922.[6] Laboratorio oli tuolloin filosofian professorin alaisuudessa; sen perustaja oli filosofian professori Eino Kaila. Ensimmäinen psykologian professuuri perustettiin Turun yliopistoon vuonna 1956.

Psykologian jaotteluaMuokkaa

Psykologian osa-alueitaMuokkaa

Psykologian suuntauksiaMuokkaa

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Terveydenhuollon ammattioikeudet - Valvira www.valvira.fi. Viitattu 14.3.2019.
  2. Arvo Lehtovaaran rahasto apurahat.skr.fi.
  3. Online Etymology Dictionary. (2001). "Psychology".
  4. Suomalainen tietosanakirja 6, n–reum. Espoo: Weilin + Göös, 1992. ISBN 951-35-4471-0.
  5. Stanford Encyclopedia of Philosophy. (2006). "Wilhelm Maximilian Wundt".
  6. Oppiaineen historia www.utu.fi. Viitattu 13.2.2017.

KirjallisuuttaMuokkaa

  • Kalliopuska, Mirja: Psykologian sanasto. Helsingissä: Otava, 2005. ISBN 951-1-20094-1.
  • Lagerspetz, Kirsti: Psykologia – järjen ja tunteen tiede. Helsinki: Tammi, 1990. ISBN 951-30-9319-0.

Aiheesta muuallaMuokkaa

Wikiaineistoon on tallennettu tekstiä aiheesta:
 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Psykologia.