Prix de France
Prix de France on vuosittain Pariisissa Vincennesin raviradalla järjestettävä suurkilpailu. Se on maailman tunnetuimman ravikilpailun Prix d'Amériquen jälkeen Ranskan merkittävin aikuisille hevosille tarkoitettu kilpailu. Prix de Francen perinteinen ajankohta on helmikuun toinen viikonloppu.
| Prix de France | |
|---|---|
| Kilpailupaikka | Vincennes, Pariisi |
| Maa |
 Ranska |
| Perustettu | 1956 |
| Matka | 2100 m, autolähetys |
| Rotu | Lämminveriset |
| Sukupuoli | Oriit ja tammat |
| Ikä | 4–10-vuotiaat |
| Kilpailuennätys | 09,8 (Kool du Caux, 2007) |
| Voitokkain hevonen | Jamin, Éléazar ja Ourasi, 3 |
| Voitokkain ohjastaja | Jean-René Gougeon, 6 |
| Ensimmäinen palkinto | 200 000 € (2013) |
Vuonna 1956 perustettu Prix de France on myös yksi Euroopan raviliiton UET:n järjestämän UET Trotting Mastersin osakilpailuista.[1]
Prix de Francen voittajat 1956–2013 muokkaa
| Vuosi | Maa | Hevonen | Ohjastaja | Voittoaika |
|---|---|---|---|---|
| 1956 | |
Gelinotte | ||
| 1957 | |
Gelinotte | ||
| 1958 | |
Jamin | ||
| 1959 | |
Jamin | ||
| 1960 | |
Jamin | ||
| 1961 | |
Iskander F. | ||
| 1962 | |
Masina | ||
| 1963 |  |
Great Lullwater | ||
| 1964 | |
Elaine Rodney | ||
| 1965 | |
Elaine Rodney | ||
| 1966 | |
Elma | ||
| 1967 | |
Querido II | ||
| 1968 | |
Querido II | ||
| 1969 | |
Tidalium Pélo | Jean Mary | |
| 1970 | |
Tidalium Pélo | Jean Mary | 18,2 |
| 1971 | |
Vanina B | Jean Riaud | 17,6 |
| 1972 | |
Une de Mai | Jean-René Gougeon | 17,6 |
| 1973 | |
Tony M | Léopold Verroken | 20,0 |
| 1974 | |
Axius | Gérard Mascle | 18,4 |
| 1975 | |
Axius | Gérard Mascle | 18,1 |
| 1976 | |
Bellino II | Jean-René Gougeon | 15,9 |
| 1977 | |
Éléazar | Léopold Verroken | 16,8 |
| 1978 | |
Éléazar | Léopold Verroken | 16,1 |
| 1979 | |
Hadol du Vivier | Jean-René Gougeon | 17,3 |
| 1980 | |
Éléazar | Léopold Verroken | 16,3 |
| 1981 | |
Classical Way | John Simpson Jr | 14,2 |
| 1982 | |
Hymour | Jean-Pierre Dubois | 15,3 |
| 1983 | |
Mon Tourbillon | Jean-Pierre Viel | 17,0 |
| 1984 | |
Lurabo | Michel-Marcel Gougeon | 13,7 |
| 1985 | |
Mon Tourbillon | Jean-Pierre Viel | 14,7 |
| 1986 | |
Ourasi | Jean-René Gougeon | 15,9 |
| 1987 | |
Ourasi | Jean-René Gougeon | 14,0 |
| 1988 | |
Ourasi | Jean-René Gougeon | 13,9 |
| 1989 | |
Poroto | Louis Boulard | 14,3 |
| 1990 | |
Pussy Cat | Jean Raffin | 14,3 |
| 1991 | |
Ultra Ducal | Paul Viel | 14,2 |
| 1992 |  |
Atas Fighter L | Torbjörn Jansson | 14,3 |
| 1993 |  |
Sea Cove | Jos Verbeeck | 13,4 |
| 1994 | |
Vourasie | Bernard Oger | 12,5 |
| 1995 | |
Queen L | Stig H. Johansson | 13,4 |
| 1996 | |
Coktail Jet | Jean-Étienne Dubois | 13,5 |
| 1997 | |
Lovely Godiva | Per-Olaf Pettersson | 13,1 |
| 1998 | |
Balou Boy | Yves Dreux | 13,6 |
| 1999 | |
Moni Maker | Jean-Michel Bazire | 13,0 |
| 2000 | |
Giant Cat | Nicolas Roussel | 13,1 |
| 2001 | |
Gobernador | Dominik Locqueneux | 12,2 |
| 2002 | |
Fan Idole | Richard-William Denéchère | 13,0 |
| 2003 | |
Hilda Zonett | Dominik Locqueneux | 12,0 |
| 2004 | |
Naglo | Orjan Kihlström | 10,7 |
| 2005 | |
Naglo | Orjan Kihlström | 12,2 |
| 2006 | |
Jag de Bellouet | Christophe Gallier | 11,6 |
| 2007 | |
Kool du Caux | Franck Nivard | 09,8 |
| 2008 |  |
Exploit Caf | Jean-Michel Bazire | 10,7 |
| 2009 | |
Meaulnes du Corta | Pierre Vercruysse | 11,6 |
| 2010 | |
Meaulnes du Corta | Pierre Levesque | 11,7 |
| 2011 | |
Ready Cash | Franck Nivard | 10,3 |
| 2012 | |
Royal Dream | Jean-Philippe Dubois | 11,6 |
| 2013 | |
Ready Cash | Franck Nivard | 11,4 |
Lähteet muokkaa
Viitteet muokkaa
- ↑ UET Masters Series. (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 9.2.2013.