Poznańin suurherttuakunta
Poznańin suurherttuakunta (saks. Großherzogtum Posen, puol. Wielkie Księstwo Poznańskie) oli Preussin kuningaskunnan autonominen provinssi vuosina 1815-1848, jonka jälkeen se korvattiin Posenin provinssilla Preussin 5. joulukuuta 1848 perustuslailla.
Suurherttuakunnan pinta-ala oli 28 951 km² ja sen pääkaupunki oli Poznań (Posen saksaksi).
Vuoden 1848 jälkeen termi Poznańin suurherttuakunta jäi epäviralliseen käyttöön tarkoittamaan herttuakunnan aikoinaan muodostamaa aluetta, erityisesti alueella asuneiden puolalaisten keskuudessa.
Historia muokkaa
Poznańin suurherttuakunta luotiin Wienin kongressissa vuonna 1815 suurimmalta osin historiallisen Ison-Puolan alueesta pitäen sisällään myös Varsovan herttuakunnan länsiosat (Poznańin, Bydgoszczin ja osittain Kaliszin departementit). Itse asiassa nämä alueet liitettiin kongressissa Preussiin vastoin puolalaisille tehtyjä lupauksia itsehallinnasta ja vapaasta kehityksestä.
Vuonna 1817 Chełmno (Kulm saksaksi) liitettiin Länsi-Preussiin.
Vuoteen 1830 asti Preussin viranomaiset olivat suhteellisen suvaitsevia puolalaisvähemmistöä kohtaan vaikkakin preussilaiset hallintomallit omaksuttiin alueelle ja saksan kielen asemaa vahvistettiin koulutuksessa.
Kun Kongressi-Puolassa syttyi Marraskuun kansannousu venäläisvaltaa vastaan, se sai tukea suurherttuakunnassa asuvilta puolalaisilta, minkä johdosta ylipresidentti (Oberpräsident) Eduard Heinrich von Flottwell pystytti alueelle sortavan poliisijärjestelmän. Hän puhdisti hallinnon puolalaisista, yritti heikentää puolalaisaatelin vaikutusvaltaa ostamalla näiden maat ja vuodesta 1832 alkaen lakkauttamalla puolan kielen opetuksen.
Saksan vuoden 1848 vallankumous oli tuhoisa suurherttuakunnalle. Frankfurtin kansalliskokous yritti jakaa alueen kahtia: Posenin provinssi aiottiin liittää uuteen yhdistyneeseen Saksaan kansalliskokouksessa hyväksytyn perustuslain mukaisesti ja Gnesnen provinssi aiottiin jättää puolalaisille. Tämä ehdotus hylättiin puolalaisen parlamentaarisen opposition vastustuksesta ja suurherttuakunnan yhtenäisyys säilytettiin useiden pitämättömien lupausten jälkeen. Preussin hallinto lakkautti suurherttuakunnan 9. helmikuuta 1849 perustaakseen Posenin provinssin, joka integroitiin täysin Preussin kuningaskuntaan.
Hallinto muokkaa
Preussin kuningas kantoi arvonimeä Posenin suurherttua ja häntä edusti suurherttuakunnassa kenraaliherttua. Vaikka tosiasiallinen valta kuului preussilaishallinnolle (ylipresidentti, Oberpräsident), kenraaliherttualla oli veto-oikeus tehtyihin päätöksiin ja hän pystyi antamaan mielipiteensä kaikkiin puolalaisia koskeviin päätöksiin. Ensimmäinen kenraaliherttua oli ruhtinas Antoni Henryk Radziwiłł, joka oli nainut Preussin prinsessa Louisen. Hän toimi tässä virassa vuoteen 1831 asti.
Suurherttuakunta oli jaettu kahteen hallintopiiriin, Posenin ja Brombergin hallintopiireihin, jotka oli jaettu 26 piirikuntaan. Nämä jaettiin myöhemmin 40 piirikuntaan ja kahteen kaupunkipiiriin.
Vuonna 1824 suurherttuakuntaan perustettiin provinssikokous, jonka vähäinen valta oli kuitenkin neuvoa-antavaa.
