Power ballad

rockmusiikin alalaji

Power ballad on rockmusiikin alalaji, jolle on tyypillistä balladeiksi kutsuttujen hitaiden kappaleiden esiintyminen. Mahtipontiset "power balladit" olivat yleisiä 1980-luvun glam metal -yhtyeiden tuotannossa. Sellaisten yhtyeiden kuin Bon Jovin, Def Leppardin, Poisonin, Scorpionsin ja Whitesnaken tuotannossa oli paljon power balladeja. Myös eräiden muiden tyylilajien edustajat ovat tunnettuja power balladeista, kuten esimerkiksi Bryan Adams, Cher, Celine Dion, Foreigner ja Styx.

Power balladin ja perinteisen balladin erona voitaneen pitää bändisovituksia. Power balladille on ominaista viimeistään kappaleen loppuun mentäessä särötettyjen ”voimasointujen” käyttö kitaroissa muuten pehmeän musiikillisen ilmaisun taustalla. Balladin perinteisessä ilmaisussa voimasoinnuille ei nähty tarvetta. Hyvänä esimerkkinä toimii Evanescence-yhtyeen My Immortal-single, josta on kaksi hyvin erilaista sovitusta. Alkuperäinen albumiversio sisältää vain solisti Amy Leen herkän tulkinnan pianon säestämänä, mutta musiikkivideota varten äänitettiin myös versio koko yhtyeen voimin.

Tunnettuja power balladien esittäjiäMuokkaa

[1]

LähteetMuokkaa

Tämä musiikkiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.