Escalloniaceae
Escalloniaceae on kasviheimo, joka on ainoa koppisiemenisten Escalloniales-lahkossa. Heimon nimisuvun (Escallonia) suomenkielinen nimi on eskalloniat.
| Escalloniaceae | |
|---|---|
 Neidoneskallonia (Escallonia virgata) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Streptophyta |
| Kaari: | Versokasvit Embryophyta |
| Alakaari: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Luokka: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alaluokka: | Koppisiemeniset Angiospermae |
| Lahko: | Escalloniales |
| Heimo: |
Escalloniaceae Dumort., nom. cons. |
| Synonyymit | |
|
|
| Katso myös | |
Tuntomerkit muokkaa
Heimon kasvit ovat tavallisesti puuvartiskasveja, joihin kerääntyy alumiinia. Kukinto on tavallisesti terttumainen. Kukissa on erilehtinen teriö ja heteet toisinaan kiinnittyvät siihen. Kukassa on myös mesiäinen, ja sikiäin on kehänalainen.[1]
Levinneisyys muokkaa
Heimon kasvien levinneisyys keskittyy eteläiselle pallonpuoliskolle. Niitä kastaa Itä-Himalajalta ja Etelä-Kiinasta Itä-Australiaan ja Uuteen-Seelantiin ulottuvalla alueella, Intian valtamerellä sijaitsevalla Réunionilla sekä Keski- ja Etelä-Amerikassa.[1]
Luokittelu muokkaa
Heimoon kuuluu yhdeksän sukua ja 130 lajia. Ne muodostavat asteridien Campanulidae-ryhmässä oman kladinsa, jolle annetaan oman lahkon asema lahkojen Asterales (mm. mykerökukkais- eli asterikasvit), Bruniales (bruniakasvit), Apiales (mm. sarjakukkaiskasvit), Paracryphiales ja Dipsacales (tesmayrtti- ja kuusamakasvit) rinnalla. Aikaisemmin heimoa on pidetty milloin hortensiakasvien (Hydrangeaceae), milloin rikkokasvien (Saxifragaceae) sukulaisena.[1]
Heimoon kuuluvat seuraavat kasvisuvut:[2][3]
Suvuista systemaattiselta asemaltaan erillisin on Polyosma. Siihen kuuluu 60 Itä-Himalajalta ja Etelä-Kiinasta Itä-Australiaan ja Uuteen-Kaledoniaan ulottuvalla alueella kasvavaa puulajia, joiden lehtiasento on vastakkainen. Toisinaan lehdet ovat sahalaitaisia. Kukat ovat 4-lukuisia, verhiö yhdislehtinen, teriö erilehtinen. Sikiäimessä on turvonneet laitaistukat, joihin kiinnittyy paljon siemenaiheita. Luotti on pallomainen ja kaksiliuskainen. Hedelmä on yksisiemeninen luumarja. Siemenessä on tärkkelyspitoinen ravintovarasto ja erilaistumaton alkio.[1]
Eremosyne pectinata on sukunsa ainoa laji ja on yksivuotinen ruoho, jonka lehdet ovat enemmän tai vähemmän liuskaiset ja kourasuoniset. Kukinto on viuhkomainen, ja siinä on pieniä kukkia. Sikiäin on kehänpäällinen ja kahden yhtyneen emilehden muodostama. Siinä on vain kaksi pystyä siemenaihetta. Vartalo on haarainen. Hedelmä on kota.[1]
Tribeles australis, myös sukunsa ainoa laji, on pieni, pystykasvuinen pensas, jonka lehtiasento on kierteinen. Lehdet ovat leveäkantaiset ja kärjestään pienihampaiset. Kukat sijaitsevat yksittäin haarojen päissä, ovat pieniä, ja niissä on nuppuasennossa kierteiset terälehdet. Sikiäimen päässä on vartalo ja kolmiliuskainen, lähes nuijamainen luotti. Kiiltävät siemenet jäävät pitkäksi aikaa kiinni kodan keskipylvääseen.[1]
-
Tasmanianlaurikki (Anopterus glandulosus) -
-
Lähteet muokkaa
- Stevens, P. F. (2001–). Angiosperm Phylogeny Website. Version 12, July 2012 [and more or less continuously updated since]. http://www.mobot.org/MOBOT/research/APweb/.
Viitteet muokkaa
- ↑ a b c d e f Stevens, P. F. (2001 onwards). Angiosperm Phylogeny Website. Version 12, July 2012 [and more or less continuously updated since.] mobot.org. Viitattu 21.11.2017.
- ↑ Escalloniaceae Genera mobot.org. Viitattu 21.11.2017.
- ↑ Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet: Escalloniaceae finto.fi. Viitattu 18.12.2020.