Polykarpoksen kirje filippiläisille

Polykarpoksen kirje filippiläisille (Polykarpoksen kirje filippoilaisille; m.kreik. Ἐπιστολὴ Πολυκάρπου πρὸς Φιλιππησίους, Epistolē Polykarpū pros Filippēsiūs, lat. Epistula Polycarpi) on Polykarpoksen kirjoittama kirje, joka oli nimensä mukaisesti osoitettu Filippoin kaupungin seurakunnalle. Se luetaan apostolisten isien kirjoituksiin.[1][2]

Polykarpoksen kirje filippiläisille
Ἐπιστολὴ Πολυκάρπου πρὸς Φιλιππησίους
Alkuperäisteos
Kirjailija Polykarpos
Kieli muinaiskreikka (koinee)
Genre teologia, kirje
Julkaistu n. 140–160 jaa.
Suomennos
Suomentaja Nina Nikki ja Outi Kaltio
Kustantaja Suomalainen teologinen kirjallisuusseura
Julkaistu 2020
ISBN 978-952-7272-03-9
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

HistoriaMuokkaa

Polykarpos toimi Smyrnan piispana 100-luvun ensimmäisellä puoliskolla ja puolivälissä. Hänen Filippoin (Filippin) seurakunnalle lähettämänsä kirje (tai kirjeet) liittyvät hänen opettajansa Ignatioksen kirjeiden historiaan ja ympäristöön. Nykyisin tunnetun Polykarpoksen kirjeen tekstin katsotaan yleensä yhdistävän kaksi erillistä kirjettä. Tekstin vanhimmaksi osaksi tulkitaan luku 13, joka olisi ollut eräänlainen ”Polykarpoksen ensimmäinen kirje filippiläisille”. Se on ollut Ignatioksen kirjeiden saatekirje, kun Polykarpos on lähettänyt hallussaan olleen kirjekokoelman Filippoin seurakunnalle sen pyynnöstä. Tämä on tapahtunut mahdollisesti Ignatioksen itsensä vielä eläessä. Luvut 1–12 ovat puolestaan kokonaan toinen ja mahdollisesti paljonkin myöhempi teksti, ”Polykarpoksen toinen kirje filippiläisille”.[2] Se ajoitetaan noin vuosiin 140–160.[3] Tekstit on jossakin vaiheessa yhdistetty käsikirjoitusperinteessä yhdeksi.[2]

Irenaeuksen mukaan Polykarpos kirjoitti myös useita muita kirjeitä.[4] Kirje filippiläisille on kuitenkin ainoa Polykarpokselta säilynyt kirjoitus.[1] Kirjeen alkuosa tunnetaan kreikankielisenä tekstinä, mutta luvut 10–12, luvun 13 loppu ja luku 14 vain latinankielisestä käännöksestä.[1][2]

SisältöMuokkaa

»Jumala, joka herätti Jeesuksen kuolleista, herättää vielä meidätkin, jos noudatamme hänen tahtoaan ja elämme hänen käskyjensä mukaisesti. Meidän tulee rakastaa sitä, mitä Jeesus rakasti, ja pysyä kaukana kaikenlaisesta vääryydestä, ahneudesta, rahanhimosta, pahan puhumisesta ja valehtelusta. Emme saa vastata pahaan pahalla emmekä herjaukseen herjauksella, emme lyöntiin lyönnillä emmekä kiroukseen kirouksella.[5]»

Kirje käsittää 14 lukua. Polykarpos antaa siinä filippoilaisille ohjeita oikeamielisestä elämästä, sekä varoittaa heitä harhaopista ja kehottaa seuraamaan Kristusta ja välttämään kiusauksia. Varoittavana esimerkkinä nostetaan esille seurakunnan aiemman vanhimman, rahanhimoon sortuneen Valensin tapaus. Lopussa Polykarpos ilmoittaa toimittavansa filippoilaisille kirjeensä liitteenä Ignatioksen kirjeiden kokoelman.[1][2]

Kirjeen sisältö luvuittain on:

  • Alkutervehdys
  • Ilon aiheita (luku 1)
  • Palvelkaa ja kunnioittakaa Jumalaa (2)
  • Ohjeita oikeamieliseen elämään (3)
  • Ohjeita seurakunnan eri jäsenille: vaimoille, leskille, diakoneille, nuorisolle ja presbyteereille (4–6)
  • Oikea tunnustus ja kiusausten välttäminen (7)
  • Kristuksessa on toivo (8–9)
  • Seuratkaa Kristuksen esimerkkiä (10)
  • Valensin tapaus (11)
  • Rohkaisuksi (12)
  • Käytännön asioita (13)
  • Hyvästit (14)

LähteetMuokkaa

  1. a b c d Nikki, Nina & Kaltio, Outi: ”Polykarpoksen kirje filippiläisille”. Teoksessa Apostoliset isät 2020, s. 106.
  2. a b c d e Koskenniemi, Heikki: ”Polykarpoksen kirje filippiläisille”. Teoksessa Apostoliset isät 1989, s. 114–116.
  3. St. Polycarp of Smyrna Early Christian Writings. Viitattu 6.4.2020.
  4. A Handbook of Patrology: The Apostolic Fathers Early Christian Writings. Viitattu 6.4.2020.
  5. Polykarpoksen kirje filippiläisille 2.2, suomennos Nina Nikki.

KirjallisuuttaMuokkaa

SuomennoksetMuokkaa

  • Polykarpoksen kirje filippiläisille. Teoksessa Apostoliset isät. Suomentanut Heikki Koskenniemi. 2. uudistettu painos (1. painos 1975). Suomalaisen teologisen kirjallisuusseuran julkaisuja 163. Helsinki: Suomalainen teologinen kirjallisuusseura, 1989. ISBN 951-9111-75-1.
  • Polykarpoksen kirje filippiläisille. Suomentaneet Nina Nikki ja Outi Kaltio. Teoksessa Apostoliset isät. Kokoelma varhaiskristillisiä kirjoituksia. Toimittaneet Niko Huttunen, Joona Salminen ja Ulla Tervahauta. Suomalaisen teologisen kirjallisuusseuran julkaisuja 290. Helsinki: Suomalainen teologinen kirjallisuusseura, 2020. ISBN 978-952-7272-03-9.

Muita käännöksiä ja tekstilaitoksiaMuokkaa

  • Letter of Polycarp. Teoksessa The Apostolic Fathers, Volume I. I Clement. II Clement. Ignatius. Polycarp. Didache. Edited and translated by Bart D. Ehrman. Loeb Classical Library 24. Cambridge, MA: Harvard University Press, 2003.

Aiheesta muuallaMuokkaa

TekstiMuokkaa

MuutaMuokkaa