Avaa päävalikko
Esimerkki polyfoniasta. Perotinin - Alleluia nativitas.

Polyfoniseksi sanotaan moniäänistä musiikkia, jossa vähintään kaksi eri äänistä on itsenäisiä sekä rytminsä että melodiansa suhteen [1], eikä niitä voida selkeästi jakaa melodiaääneen ja sitä säestäviin ääniin. Polyfonian vastakohta on homofonia. Katso myös kontrapunkti.

LähteetMuokkaa

  1. Linnala, Eino. 1968. Itsenäisyys on kuitenkin käsitettävä suhteellisena, koska imitointi eli jäljittely on yksi tyylin keskeisiä keinovaroja. Yleinen musiikkioppi 1. Jyväskylä: Gummerus. S. 274.
Tämä musiikkiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.