Pohjois-Karjalan prikaati

Pohjois-Karjalan prikaati (lyhenne PKarPr, myös P-KPR) oli vuoteen 2013 toiminnassa ollut puolustusvoimien joukko-osasto Kontiolahden Kontiorannassa 19 kilometrin päässä Joensuusta. Prikaati koulutti joukkoja, jotka olivat erikoistuneet toimimaan itäsuomalaisissa olosuhteissa. Prikaatiin kuului myös Karjalan sotilassoittokunta.

Pohjois-Karjalan prikaati
Valtio  Suomi
Puolustushaarat maavoimat
Tukikohta Kontioniemi, Kontiolahti
Marssi Karjalan jääkärien marssi

Prikaatin historia ulottuu elokuuhun 1940, kun Jalkaväkirykmentti I:n I pataljoona leiriytyi Kontiorantaan 28.8.1940.[1] Välirauhan aikana alueelle perustettiin 10. prikaati, josta muodostettiin jatkosotaan Jalkaväkirykmentti 10 joka muuttui vuonna 1944 Jalkaväkirykmentti 3:ksi. Toukokuussa 1948 joukko-osastosta tuli Jääkäripataljoona/Jalkaväkirykmentti 3, joulukuussa 1952 Jääkäripataljoona 5 ja vuoden 1957 alusta Karjalan jääkäripataljoona. Nimi muuttui Pohjois-Karjalan prikaatiksi 1.7.1990.[2]

Ensimmäiset varsinaiset kasarmirakennukset rakennettiin 1950-luvulla ja vuonna 1976 rakennettiin viides ja viimeinen kasarmi. Prikaati koulutti vuosittain noin 1400 varusmiestä ja noin 1000 reserviläistä.[1] Prikaatin viimeinen saapumiserä astui palvelukseen tammikuussa 2013.

Varuskunta-alueesta on prikaatin lakkauttamisen jälkeen muokattu lomakeskusta.[1]

Muut toimijat varuskunnassaMuokkaa

  • Sotilaslääketieteen Keskuksen alainen Kontiolahden terveysasema
  • Itä-Suomen Johtamisjärjestelmäkeskuksen (ISJJK) paikallisyksikkö

Varuskunnassa toimi myös Pohjois-Karjalan Aluetoimisto, joka vastasi mm. asevelvollisten valvonnasta Pohjois-Karjalan alueella.

Kokoonpano ja johtoMuokkaa

Prikaatin rauhan ajan kokoonpanoon kuuluivat joukkoyksikkönä Karjalan Jääkäripataljoona (KarJP) ja siihen kuuluva Aliupseerikoulu (AuK/PKarPr). Prikaatin viimeisin komentaja oli eversti Jari Kytölä (s. 1958).

KarJP:n komentajiaMuokkaa

Karjalan Jääkäripataljoonan komentajia:

  • everstiluutnantti Rainer Kuosmanen (2012–2013)
  • everstiluutnantti Petteri Tervonen
  • majuri Timo Mäki-Rautila
  • everstiluutnantti Jaakko Aatolainen 1977–
  • everstiluutnantti Olavi Lehti (1962–1965)

SoittokuntaMuokkaa

Karjalan sotilassoittokunnan päällikkönä eli kapellimestarina on vuodesta 2009 toiminut musiikkimajuri Petri Junna.

KomentajatMuokkaa

  • eversti (1990) Ilkka Hollo 1.7.–31.12.1990
  • eversti (1991) Pekka Ripatti 1991–1994
  • eversti (1994) Lauri Ruonansuu 1994–1998
  • eversti (1997) Antti Lankinen 1998–2000
  • eversti (1999) Asko Kohvakka 2000–2002
  • eversti (2002) Keijo Simola 1.11.2002–29.2.2004
  • eversti (2003) Harri Ohra-Aho 1.3.2004–31.12.2006
  • eversti (2003) Viljo Hyvärinen 1.1.2007–30.9.2009
  • eversti (2005) Jari Kytölä 1.10.2009–31.12.2013

LakkautuspäätösMuokkaa

Joukko-osasto soittokuntineen lakkautettiin vuoden 2013 lopussa osana puolustusvoimien helmikuussa 2012 julkistamia säästösuunnitelmia.[3][4]

PerinnetyöMuokkaa

Perinteiden jatkamisesta huolehtivat Karjalan Poikien Kilta ja Pohjois-Karjalan Prikaatin perinnekilta.[5][6] Prikaatin kymmenvuotishistoriikki julkaistiin Matti Turusen laatimana 2000. Perinnejoukkona oli mm. Jalkaväkirykmentti 9.

YksikötMuokkaa

JääkärikomppaniaMuokkaa

KranaatinheitinkomppaniaMuokkaa

  • tuliasemamies
  • viestimies
  • mittausmies
  • taistelulähetti
  • aseseppä-aliupseeri

SissikomppaniaMuokkaa

Esikunta- ja huoltokomppaniaMuokkaa

  • sotilaskuljettaja
  • lääkintämies
  • taisteluajoneuvon kuljettaja
  • taisteluvälinemies
  • aseseppä-aliupseeri
  • huoltopalvelu-aliupseeri
  • muonitusryhmä
  • hygienia-aliupseeri

PanssarintorjuntakomppaniaMuokkaa

  • panssarintorjuntamies
  • ilmatorjuntakonekiväärimies
  • tulenjohtomies
  • viestimies
  • taistelulähetti
  • sotilaspoliisi

AliupseerikouluMuokkaa

  • panssarintorjuntalinja
  • kiväärilinja
  • moottorilinja
  • kranaatinheitinlinja
  • tulenjohtolinja
  • sissilinja
  • sissiradistilinja
  • tiedustelulinja
  • sotilaspoliisilinja
  • Aliupseerikoulussa toimi sissiradistijoukkue jossa koko miehistö sai vähintään aliupseerin koulutuksen.
  • kaikki erikoisaliupseerit (aseseppä, huoltopalvelu ja lääkintä) koulutettiin Hämeen Ratsujääkäripataljoonassa, Hämeen Rykmentissä Hennalassa, Lahdessa.

Lisäksi kaikissa perusyksiköissä palveli sotilaskuljettajia, lääkintämiehiä sekä sotilaskeittäjiä (ei sissikomppania).

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b c Helin, Kirsti: Korpisotureiden varuskunnasta ekologinen lomakeskus. Muuriankkuri, kesäkuu 2020, s. 20–23. Puolustushallinnon rakennuslaitos. Artikkelin verkkoversio.
  2. Puolustusvoimien Joukko-osastoperinteet, s. 194. Sotamuseon julkaisuja 1/2008. ISBN 978-951-25-1885-2.
  3. van der Meer, Maria: Puolustusvoimien lakkautuslistalla kuusi yksikköä, 1 200:aa uhkaa irtisanominen hs.fi. 8.2.2012. Helsinki: Helsingin Sanomat. Viitattu 10.2.2012.
  4. Puolustusvoimauudistus osoittaa, että valtion alueellistamiseen tarvitaan vahvempaa ennakointia avi.fi. 8.2.2012. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Viitattu 10.2.2012.
  5. http://www.kpkry.fi/esittely.htm
  6. http://www.pkpkilta.fi/6

Aiheesta muuallaMuokkaa