Pohjatutkimus

Pohjatutkimus on maaperätutkimustoimintaa, jossa tutkitaan rakennustoimintaan ja tarkemmin pohjarakentamiseen liittyvää maaperän rakennetta. Pohjatutkimuksen tavoitteena on saada selville muun muassa maaperän rakenne, kantavuus ja pohjaveden taso.

Pohjatutkimusten kokonaisuuteen sisältyy rakennusalueen kartoitus, vaaitus ja varsinaiset pohjatutkimukset. Edellä mainitut työvaiheet liittyvät hieman toisiinsa, ja luontevinta on, että ne tekee kerralla sama yritys tai taho.

Tutkimuksen tavoitteetMuokkaa

Pohjatutkimuksen ensimmäisenä tavoitteena on löytää ja tutkia perustusolosuhteiltaan paras paikka rakentamiselle. Kaupunki tai kunta tekee kaavoitetuilla alueilla usein pohjatutkimuksia määrittäessään rakennuspaikkoja ja sijoittaa huonoimmille pohjaolosuhteille esimerkiksi puistoja tai muita kohteita, joilla ei ole suuria vaatimuksia kantavuuden suhteen. Pohjatutkimuksen toinen tavoite on mahdollistaa sopivan perustamistavan valinta.

KartoitusMuokkaa

Kartoituksella tarkoitetaan rakennusalueen topografian selvittämistä esimerkiksi takymetrimittauksin. Rakennusalueen kartoituksessa esitetään yleensä tontin rajat ja rajapyykit numeroineen. Kartoituksessa on tarkoitus tuoda esille tontilla sijaitsevat olemassa olevat rakenteet, suuret lohkareet, ojat, rantaviiva, vesistöraja, merkittävät puut ja maalajien vaihtelut esimerkiksi kalliosta maaksi. Tärkeätä on myös kartoittaa mahdolliset kunnallistekniset järjestelmät. Olemassa olevien kaapeleiden sijainti tulee varmistaa kaapelinäytöllä.

VaaitusMuokkaa

Rakennusalueen maanpinta vaaitaan riittävän tiheästi. Usein pyritään luomaan luotettavat korkeuskäyrät 0,5 metrin välein. Vaaituksen avulla suunnittelija määrittelee tulevalle rakennukselle korkeusaseman. Tärkeätä on vaaita myös ympärillä olevien katujen keskiviiva ja laidat, ympärillä olevien rakenteiden sokkelikorkeudet, viemärikaivojen kannet ja kaivojen vesijuoksut.

Varsinaiset pohjatutkimuksetMuokkaa

Pohjatutkimuksien tavoitteena on aina selvittää rakennuspaikalla vallitsevat maaperäolosuhteet niin, että aiotun rakennuksen tai muun rakenteen perustaminen ja tarvittavat pohjarakennustyöt voidaan suunnitella luotettavasti ja toteuttaa turvallisesti. Tämä edellyttää paikalla olevien maakerrosten ja niiden laadun selvittämistä, tiiviin pohjakerroksen tai kallionpinnan tutkimista ja pohjavesipinnan selvittämistä.

Hankittavilla tiedoilla on pystyttävä laskemaan kantavuus-, painuma- ja maanpainelaskuja. Ne edellyttävät puolestaan tietoja, joista ne voidaan päätellä tilavuuspainoja, kitkakulmia, leikkauslujuuksia, painumaparametrejä jne. Pohjamaan routivuus on myös pystyttävä päättelemään. Maaperän vedenläpäisevyydestä on saatava käsitys. Siirryttäessä paaluperustuksiin on pystyttävä arvioimaan paalujen upotussyvyyksiä, nurjahdusvaaraa, paalun alapään liukumavaaraa ja onko esimerkiksi kiviä estämässä paalujen upotusta. Oleellista on myös selvittää pitääkö ko. paikalla varautua radonin torjuntaan tai onko syytä epäillä maaperän sisältävän pilaantuneita maita.[1]

TutkimusmenetelmiäMuokkaa

  • Koekuoppa
  • Painokairaus (perustutkimustapa Suomessa)
  • Heijarikairaus
  • Puristinkairaus (CPT)
  • Tärykairaus
  • Puristin-heijarikairaus
  • SPT-kairaus
  • Siipikairaus
  • Maatutkaluotaus

LähteetMuokkaa

  1. Raimo Jääskeläinen, Geotekniikan perusteet, 2009, Tammertekniikka

Aiheesta muuallaMuokkaa