Karhunruoho
Karhunruoho eli pohjankarhunruoho (Tofieldia pusilla) on Alismatales-lahkoon ja karhunruohojen sukuun kuuluva monivuotinen, mätästävä ruoho.[1]
| Karhunruoho | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Yksisirkkaiset Liliopsida |
| Lahko: | Alismatales |
| Heimo: | Karhunruohokasvit Tofieldiaceae |
| Suku: | Karhunruohot Tofieldia |
| Laji: | pusilla |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
Ulkonäkö ja koko muokkaa
Karhunruoho kasvaa 8–20 senttimetriä korkeaksi. Sen varsi on pysty ja vaaleanvihreä väriltään. Kasvin juurakko on suikertava, suomuinen ja lyhyt. Karhunruohon lehdet ovat 1–8 millimetriä pitkiä, 2–3 millimetriä leveitä, 3–7-suonisia, miekkamaisia ja jäykkiä. Lehdet kasvavat litteänä tyviruusukkeena. Karhunruoholla on enintään 1–2 pientä varsilehteä.[1]
Karhunruohon kukat ovat kaksineuvoisia ja aluksi vähän nuokkuvia. Kukinnolla on pituutta 3–20 millimetriä, ja se on pieni- ja tiheäkukkainen ja tähkämäinen latvaterttu. Karhunruoholla on viidestä kymmeneen kukkaa. Kehä on kaksikiehkurainen ja kiehkurat ovat keskenään samanlaisia ja kolmilehtisiä. Kehälehtien väri on vihertävä tai kellanvalkoinen. Karhunruoho kukkii vyöhykkeillä VI–VIII keski- ja loppukesällä.[1]
Karhunruohon hedelmä on pysty, soikeahko ja väriltään harmahtava kota.[1]
Levinneisyys muokkaa
Suomessa kasvi on yleinen maan pohjoisosassa. Lisäksi sitä tavataan harvinaisena Itä-Suomessa ja Pohjanlahden rannikolla Vaasan korkeudelle saakka.[1] Karhunruohoa tavataan lisäksi muun muassa Ruotsissa, Norjassa, Venäjällä, Alppien alueella, Islannissa, Britanniassa, Färsaarilla, Grönlannissa, Kanadassa ja Yhdysvalloissa.[2]
Elinympäristö muokkaa
Karhunruoho kasvaa purojen ja jokien varsilla, lähteiköillä, lettosoilla, ravinteikkailla tunturikankailla sekä sammaleisilla kallioilla. Kasvi suosii kalkkia.[1]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e f Karhunruoho Pinkka – Lajintuntemuksen oppimisympäristö (Helsingin yliopisto, Bio- ja ympäristötieteiden laitos). Viitattu 2.11.2008. [vanhentunut linkki]
- ↑ Norra halvklotet Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 2.11.2008.
