Plotina (ven. Плоти́на) on maalaiskunta ja sen keskustaajama Karjalan tasavallan Louhen piirissä Venäjällä. Se sijaitsee Louhijärven pohjoisrannalla 78 kilometriä Louhesta maanteitse koilliseen.[1] Taajamassa on 388 ja kunnassa 483 asukasta (vuonna 2012)[2].

Plotina
Плотина
Plotinan kunta Louhen piirin kartalla.
Plotinan kunta Louhen piirin kartalla.
vaakuna
vaakuna

Plotina

Koordinaatit: 66°11′57″N, 33°21′33″E

Valtio Venäjä
Tasavalta Karjalan tasavalta
Piiri Louhen piiri
Hallinto
 – Asutustyyppi taajama
 – Hallinnon tyyppi maalaiskunta
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 1 607 km²
Väkiluku (2012) 483
Aikavyöhyke UTC+3 (MSK)









Maantiede ja asutus muokkaa

Plotinan kunnan pinta-ala on 1 607 neliökilometriä tai ilman Vienanmeren vesialuetta 855,5 neliökilometriä[3]. Se rajoittuu kaakossa ja etelässä Louhen piirin Ambarnyin sekä lännessä ja luoteessa Malinavaaran kuntiin ja koillisessa Vienanmeren kautta Murmanskin alueeseen[4]. Maapinta-alasta valtaosa on metsää[5].

Kunnan alueella virtaavia jokia ovat Kivijoki (ven. Kamennaja), Kierettijoki, Suonjoki (Sonreka), Kotijoki (Domašnjaja) ja Louhijoki (Louksa). Suurimmat järvet ovat Louhijärvi eli Luovuskanjärvi, Ala-Vehkajärvi (Nižneje Vehkozero), Suonajärvi (Sonozero), Alajärvi (Alozero), Kenjärvi (Kenozero), Suuri Kivijärvi (Bolšoje Kamennoje), Ala-Papinjärvi (Nižneje Popovo), Postelinjärvi (Postelnoje), Ylä-Kesäjärvi (Verhneje Letneje), Kaltiojärvi (Kaldozero), Ala-Kesäjärvi (Nižneje Letneje), Pohjoinen Kivijärvi (Severnoje Kamennoje), Suuri Pakkasjärvi (Bolšoje Morozovo), Keski-Papinjärvi (Sredneje Popovo), Ylä-Papinjärvi (Verhneje Popovo) ja Pitkäjärvi (Dolgoje). Hyötykaivannaisiin kuuluvat nikkeli, kupari, koboltti, kulta, hopea, sinkki, kvartsi, granaatti, muskoviitti, pegmatiitti, gabronoriitti ja amfiboliitti.[6]

Plotinan lisäksi kuntaan kuuluu Vienanmeren Tšuupanlahden etelärannalla sijaitseva Tškalovskin taajama[7]. Kierettijoen suulla sijaitsee autioitunut Kieretin kylä. Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan kunnan asukkaista 79 % on kansallisuudeltaan venäläisiä, 10 % karjalaisia, 5 % valkovenäläisiä ja 4 % ukrainalaisia[8].

Historia muokkaa

Seudun historiallinen keskus oli karjalais-venäläinen Kieretin kylä. Etelämpänä Vienanmeren rannalla sijaitsi karjalaisten asuttama Suonsaari (ven. Sonostrov). Plotina on perustettu kiille-esiintymien kaivostaajamaksi vuonna 1936. Se on saanut nimensä Louksajokeen rakennetusta padosta.

Liikenne, talous ja palvelut muokkaa

Plotinasta johtaa päällystetty maantie Tškalovskin kautta Tšuuppaan. Taajamasta on linja-autoyhteydet molemmille paikkakunnille. Tškalovskissa, Kieretin Sredni-saarella ja Suonsaaren lähellä Tonisaarella on laivalaiturit.[9]

Kunnassa toimii kaivosteollisuutta ja kolme kalanviljelylaitosta[10]. Sredni-saarella on Pietarin yliopiston merentutkimusasema[11].

Keskustaajaman palveluihin kuuluu lastentarha, koulu, lääkintäasema, kulttuuritalo, posti ja muutama kauppa. Kieretissä on tsasouna.[12]

Matkailu ja nähtävyydet muokkaa

Kieretinjoen koskien luona sijaitsee kivikautinen asuinpaikka[13]. Tškalovskissa on hotelli, Plotinassa vierasmaja ja Šarapiha-lahden rannalla lomakylä[11].

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Karelija: entsiklopedija. Tom 2, s. 393. Petrozavodsk: Petropress, 2009. ISBN 978-5-8430-0125-4.
  2. Generalnyi plan, s. 3–4.
  3. Generalnyi plan, s. 3.
  4. Generalnyi plan, s. 9.
  5. Generalnyi plan, s. 38.
  6. Generalnyi plan, s. 12–14.
  7. Generalnyi plan, s. 4.
  8. Haku vuoden 2010 väestönlaskennan tietokannasta (vieras-kirjautumisella) std.gmcrosstata.ru. Arkistoitu 27.3.2019. Viitattu 18.2.2014. (venäjäksi)
  9. Generalnyi plan, s. 18–19.
  10. Generalnyi plan, s. 25.
  11. a b Generalnyi plan, s. 20.
  12. Generalnyi plan, s. 19–20.
  13. Generalnyi plan, s. 18.

Aiheesta muualla muokkaa