Plasmodium falciparum

itiöeläimiin kuuluva yksisoluinen loiseliö, joka aiheuttaa malariaa

Plasmodium falciparum on itiöeläimiin kuuluva yksisoluinen loiseliö, joka aiheuttaa malariaa. Sen vektorina toimivat Anopheles-suvun hyttyset, joiden pistosta malarialoinen siirtyy ihmisen elimistöön. P. falciparum on patogeenisin neljästä ihmisiä infektoivasta Plasmodium-lajista (muut ovat P. vivax, P. ovale ja P. malariae). Se aiheuttaa noin 80 prosenttia maailman malariatapauksista ja 90 prosenttia malariakuolemista.

Plasmodium falciparum
Plasmodium falciparum veren sivelyvalmisteessa
Plasmodium falciparum veren sivelyvalmisteessa
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Chromalveolata
Kaari: Alveolata
Alakaari: Itiöeläimet Apicomplexa
Luokka: Aconoidasida
Lahko: Haemosporida
Heimo: Plasmodiidae
Suku: Plasmodium
Laji: falciparum
Kaksiosainen nimi

Plasmodium falciparum
Welch, 1897[1]

Katso myös

  Plasmodium falciparum Wikispeciesissä
  Plasmodium falciparum Commonsissa

P. falciparumia esiintyy maailmalaajuisesti trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla, erityisesti Afrikassa. P. falciparum voi aiheuttaa vaikean malarian, koska se monistuu tehokkaasti ihmisen verenkierrossa ja voi siten aiheuttaa vakavaa veren hemoglobiinin laskua, eli anemiaa. Pienien verisuonien tukkeutumista voi myös esiintyä, ja mikäli tätä tapahtuu aivoissa, voivat seuraukset olla kuolettavia.[2]

P. falciparumin genomia ryhdyttiin selvittämään vuonna 1996 Malaria Genome Project -nimisessä projektissa, ja koko genomi oli sekvensoitu vuoteen 2002 mennessä.[3] Genomi on noin 23 miljoonan emäsparin kokoinen ja jakaantuu 14 kromosomiin, jotka sisältävät hieman yli 5 300 geeniä.[4]

Elinkierto muokkaa

Kun malarialoista kantava Anopheles-hyttynen imee ihmisestä verta, siirtyy ihmisen verenkiertoon loisen sporotsoiiteiksi kutsuttuja muotoja, jotka hakeutuvat maksaan ja aloittavat monistumisen maksasoluissa. Maksasolut rikkoontuvat ja päästävät monistuneet loiset (merotsoiitit) verenkiertoon, jossa ne tunkeutuvat punasolujen sisään monistumaan. Muutaman vuorokauden kuluttua merotsoiittien täyttämät punasolut hajoavat, mikä aiheuttaa malarialle tyypilliset kuume- ja horkkaoireet. Osasta merotsoiitteja kehittyy sukusoluja eli gametosyyttejä, jotka päätyvät uuden hyttysen suolistoon lisääntymään, kun hyttynen imee infektoituneesta ihmisestä verta.[2]

Lähteet muokkaa

  1. Taksonomian lähde: Adl, S. M. et al.: The new higher level classification of eukaryotes with emphasis on the taxonomy of protists. J. Eukaryot. Microbiol., 2005, 52. vsk, nro 5, s. 399–451. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  2. a b CDC-Centers for Disease Control and Prevention: CDC - Malaria - About Malaria - Biology www.cdc.gov. 16.7.2020. Viitattu 2.3.2023. (englanniksi)
  3. Plasmodium falciparum Genome Projects Wellcome Trust Sanger Institute. Viitattu 19.12.2008.
  4. Gardner, MJ., Hall, N., Fung, E. et al.: Genome sequence of the human malaria parasite Plasmodium falciparum. Nature, 2002, nro 419, s. 498–511. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 19.12.2008.
Tämä biologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.