Plan International

kansainvälinen lastenoikeusjärjestö

Plan International on kansainvälinen lastenoikeusjärjestö, jonka tarkoituksena on kehittyvien maiden lasten elinolosuhteiden parantaminen. Poliittisesti sitoutumaton järjestö edistää muun muassa lasten oikeuksien toteutumista. Plan parantaa erityisesti heikoimmassa asemassa olevien tyttöjen elämää ja suojelua ja edistää tasa-arvoa.[1] Vuonna 2019 Planin kummitoiminnassa on mukana oli 1,2 miljoonaa lasta maailmanlaajuisesti.[2] Suomessa kansainvälistä Plania edustaa Plan International Suomi.[3]Plan International Suomen työn pääasiallisia rahoittajia ovat yksityiset, kummitoiminnan ja muiden lahjoitusten kautta mukana olevat ihmiset, ulkoministeriö, EU sekä yritykset.[4]

Plan International
Plan International logo, käytössä myös Plan International Suomella.
Plan International logo, käytössä myös Plan International Suomella.
Perustettu 1937
Kotipaikka Woking, Yhdistynyt kuningaskunta
Puheenjohtaja Anne-Birgitte Albrectsen
Aiheesta muualla
Sivusto
Plan International Suomi
Perustettu 1998
Kotipaikka Helsinki
Pääsihteeri Ossi Heinänen
Puheenjohtaja Paula Salovaara
Jäsenlehti Plan-lehti
Aiheesta muualla
Sivusto

Historia

muokkaa

Plan International, perustettiin vuonna 1937. Se on yksi maailman vanhimmista ja suurimmista lasten yhteisöjä tukevista kehitysyhteistyöjärjestöistä. Vuonna 1937 Espanjassa käytiin sisällissotaa. Englantilainen sotakirjeenvaihtaja John Langdon-Davies löysi tuolloin Espanjan Santanderista yksinäisen pojan, joka kantoi lappua: "Tämä on poikani José. Kun Santander vallataan, minut tullaan tappamaan. Pyydän poikani löytänyttä henkilöä huolehtimaan hänestä." Toimittaja Langdon-Davies päätti ottaa Josén mukaansa. Hänen aloitteestaan perustettiin järjestö Foster Parents Plan for Children in Spain eli "kummivanhempiohjelma Espanjan lapsille", ja ensimmäiset Planin kummit alkoivat tukea Espanjan sisällissodassa orvoksi jääneitä lapsia. Sittemmin tästä järjestöstä kehittyi nykyinen kansainvälinen Plan, joka toimii 77 maassa. [5][6]

Plan Suomi Säätiö aloitti toimintansa 1998.[1]

Planin maailmanlaajuinen toiminta

muokkaa

Plan on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton järjestö. Se saa toimintaansa rahoitusta yksityisiltä lahjoittajilta, yrityksiltä sekä valtion organisaatioilta. Vuonna 2019 Planilla oli toimintaa 77 maassa.[6] Kehityskohteista valtaosa on Afrikassa, Latinalaisessa Amerikassa ja Kaakkois-Aasiassa.[7] Planin globaalia toimintaa ohjaa viisivuotisstrategia, jonka tavoitteena on saada vuosina 2017–2022 sata miljoonaa tyttöä saamaan laadukasta koulutusta, osallistumaan yhteiseen päätöksentekoon, päättämään omasta elämästään ja kehostaan sekä kasvamaan turvassa. Vuonna 2019 Planin työstä hyötyi suoraan 21,6 miljoonaa tyttöä, kun edellisvuonna määrä oli 18,1 miljoonaa tyttöä.[lähde? ]

Plan International Suomen toiminta

muokkaa

Plan International Suomi on Suomen suurin kummijärjestö. Työssä on mukana yli 16 000 suomalaista kummia. Suomen ulkoministeriö rahoittaa Plan International Suomen toimintaa, ja se on yksi ulkoministeriön kumppanuusjärjestöstä. Myös EU tukee Planin toimintaa.[7][1]

Vuonna 2019 säännöllisten lahjoittajien tuella ja kansainvälisen kattojärjestön avulla Plan International Suomi toteutti kehitysyhteistyöhankkeita, jotka edistivät Aasiassa, Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa tyttöjen koulutusta, nuorten työllistymistä, lasten ja nuorten osallistumista päätöksentekoon, seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja oikeuksia, suojelua ja varhaiskasvatusta. Vuoden 2019 päättyessä 16 724 Plan-kummia ja 10 788 tyttösponsoria tuki Planin hankkeita 50 ohjelmamaassa.[6]

Läpileikkaavina teemoina Suomen Planin ohjelmatyössä ovat sukupuolten välinen tasa-arvo, kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen, vammaisten ihmisten osallisuuden parantaminen, tieto- ja viestintäteknologian käyttö ohjelmien tehostamiseksi sekä varautuminen kriiseihin ennalta.[6]

Tyttöjen päivä ja tyttöjen oikeuksien edistäminen

muokkaa

Plan International Suomen vuoden kohokohta on kansainvälinen tyttöjen päivä. Kansainvälinen tyttöjen päivä 11.10. muistuttaa syrjinnästä, jota tytöt kohtaavat kaikkialla maailmassa ikänsä ja sukupuolensa takia. Toisaalta se on juhlapäivä, joka nostaa esiin tyttöjen voiman ja mahdollisuudet. [8]

Plan International Suomi näkee, että tytöillä on sukupuolensa takia poikia heikommat lähtökohdat toteuttaa oikeuksiaan ja mahdollisuuksiaan. Tytöt kärsivät huonosta koulutuksesta, lapsiavioliitoista, väkivallasta, lapsikaupasta ja liian varhaisista raskauksista. Tytöt kehittyvissä maissa kokevat syrjintää ikänsä, sukupuolensa ja köyhyytensä takia.[lähde? ]

Näin ollen Plan International Suomi edistää maailman heikoimmassa asemassa olevien tyttöjen oikeuksia. Suomalaisten lahjoittajien ja ulkoministeriön tuella järjestö parantaa erityisesti teinityttöjen seksuaali- ja lisääntymisterveyttä Laosissa, Mosambikissa, Etiopiassa ja Ugandassa.[9]

Plan International Suomen toiminnan muodot maailmalla

muokkaa

Kummitoiminta

muokkaa

Planin kummi tukee kummilasta ja hänen yhteisöään. Planin teemakummi tukee Aasian etnisten vähemmistöjen lapsia.

  • Kummilapsitoiminta on Planin toiminnan ydin. 30 euron kuukausittaisella kummimaksulla tukee paitsi yhtä Planin hankemaan kummilasta myös hänen läheisiään ja yhteisöään. Vuonna 2019 kummimaksuista 76 % käytettiin suoraan ohjelmatyöhön ja 24 % käytettiin muihin kuluihin.[10]
  • Kummitoiminnassa tutustuu toisenlaiseen kulttuuriin ja perheeseen. Kummina voi seurata kummilapsen tai etnisen vähemmistön kehitystä ja saada tietoa, miten Planin työ heidän yhteisöissään etenee.

Kummien tuella Plan parantaa muun muassa lasten koulutusta, suojelua, terveyttä ja ravintoa. Lisäksi Plan auttaa yhteisöjä varautumaan ja sopeutumaan erilaisiin kriiseihin, kuten luonnonkatastrofeihin ja pandemioihin. Työ kummiyhteisöissä on pitkäkestoista. Plan jatkaa sitä, kunnes yhteisö pärjää omillaan.[11] Planin tavoite on käyttää kolme neljäsosaa lahjoituksista ja muista varoista lasten elämää ja oikeuksia parantaviin ohjelmiin. Yksi neljännes menee ylläpitokustannuksiin, viestintään ja varainhankintaan.[4]

Tyttösponsorit

muokkaa

Tyttösponssi-kuukausilahjoituksilla lahjoittaja tukee maailman heikoimmassa asemassa olevia tyttöjä. Tyttösponssi-lahjoitukset lähtevät 15 eurosta kuukaudessa.[12] Tyttösponsoriksi voivat lähteä myös yritykset[lähde? ].

Tyttösponssi-kumppanina yritys tukee muun muassa

  • nuorten naisten mahdollisuuksia yrittäjyyteen ja itsenäiseen toimeentuloon
  • tyttöjen äänen kuulumista heidän yhteisöissään
  • tyttöjen mahdollisuuksia hyödyntää teknologiaa ja innovaatioita, jotka edistävät heidän koulutustaan ja turvallisuuttaan
  • liian varhaisten raskauksien torjumista
  • nuorten äitien mahdollisuuksia palata kouluun.[13]

Kehitysyhteistyö

muokkaa

Plan International Suomen kehitysyhteistyö edistää kestävää kehitystä, lasten oikeuksien toteutumista ja köyhyyden vähentämistä. Säätiö käytti vuonna 2015 kehitysohjelmiin 11,2 miljoonaa euroa. Vuonna 2019 Suomen ulkoministeriön ja tyttösponsoreiden rahoittama nelivuotinen ohjelma käynnistettiin Etiopiassa, Laosissa, Mosambikissa, Myanmarissa ja Ugandassa. Ohjelman tavoitteena on, että 10–19-vuotiaat tytöt voimaantuvat ja välttyvät haitallisilta käytännöiltä, kuten lapsiavioliitoilta ja teiniraskauksilta. Vuoden 2019 aikana Planin työ vahvisti maiden osaamista etenkin seksuaali- ja lisääntymisterveysoikeuksista, digitaalisesta tiedonkeruusta ja vaikuttamistyöstä. Vuoden 2019 loppuun mennessä ohjelma tavoitti yli 46 500 nuorta.[6]

Kehitysyhteistyö parantaa etenkin köyhimmissä ja vaikeimmissa olosuhteissa elävien lasten elämää. Planin kehitysyhteistyön perustana ovat ihmisoikeusperustainen lähestymistapa ja lapsikeskeinen yhteisökehitys. Plan tekee työtä lasten oikeuksien puolesta yhdessä lasten, heidän perheidensä ja yhteisöjensä, viranomaisten ja päätöksentekijöiden kanssa siten, että lapset ja aikuiset ovat aktiivisia toimijoita omassa kehityksessään. Plan Suomi on ulkoasiainministeriön kumppanuusjärjestö. Toimintaa tukevat myös Euroopan unioni ja lukuisat yritykset.[7][1]

Plan International Suomen toiminnan muodot kotimaassa

muokkaa

Kotimaan työ

muokkaa

Plan on globaalikasvatuksen ammattilainen, joka tiedottaa, kouluttaa ja vaikuttaa. Plan myös tuottaa laadukasta oppimateriaalia globaalikasvatuksen käyttöön ja luo toimintamahdollisuuksia maailman – ja Suomen – muuttamiseksi. Lapset ja nuoret ovat Planin toiminnan moottori. Planin kotimaan työ tekee kehitysmaiden arjen ja lasten oikeudet tutuksi suomalaisille. Plan kouluttaa ja tiedottaa kehitysmaiden ajankohtaisista asioista ja lasten oikeuksista sekä tuottaa oppimateriaaleja globaalikasvatuksen tarpeisiin. Plan Suomi tarjoaa myös mahdollisuuksia monipuoliseen vapaaehtoistyöhön usealla paikkakunnalla Suomessa.[lähde? ]

Planin kotimaan toiminta jakaantuu

  • Planin lastenhallituksen toimintaan
  • maahanmuuttajatyöhön
  • vapaaehtoistoimintaan
  • lapsen oikeuksien lähettiläiden työhön
  • globaalikouluun ja
  • muuhun globaalikasvatukseen.[14]

Planin lastenhallitus

muokkaa

Planin lastenhallitus on nuorten vaikuttajaryhmä, johon kuuluu kaksikymmentä 11–18-vuotiasta nuorta eri puolelta Suomea. Lastenhallituksen tehtävä on tiedottaa lasten oikeuksista sekä kehitysmaiden lasten ja nuorten arjesta, edistää [lähde? ]lapsen oikeuksien toteutumista vaikuttamalla päättäjiin, tehdä kansainvälistä yhteistyötä ja välittää Plan Suomen toimintaan nuorten näkemystä.

Planin maahanmuuttajatyö

muokkaa

Planin maahanmuuttajatyötä on tehty vuodesta 2010. Sen pääkohderyhmänä ovat oppivelvollisuusiän loppupuolella tai sen jo päätyttyä Suomeen muuttaneet nuoret ja heidän huoltajansa. Päätavoitteena ovat yhdenvertaisuus, syrjäytymisen ehkäiseminen sekä aktiivinen kansalaisuus. Vuosittain käynnissä on noin 6-8 projektia, joihin osallistuu noin 1800 nuorta ja huoltajaa.[lähde? ]

Toiminnassa mukana olevat nuoret ja huoltajat edustavat noin 40 kansallisuutta ja ryhmät ovat erittäin heterogeenisia. Maahanmuuttajatyön eri kokonaisuuksien kesto vaihtelee kertaluonteisista käynneistä noin vuoden pituiseen vertaisryhmätyöskentelyyn.[lähde? ]

Vuonna 2020 hankkeita on ollut seitsemän. Teemoina hankkeissa ovat koulutus, työelämä, vapaa-aika, vaikuttaminen ja vapaaehtoisuus, demokratiakasvatus, sukupolvisuhteet ja luontosuhde.[lähde? ]

Pääosa työstä keskittyy pääkaupunkiseudulle, mutta kaksi hanketta toimii myös Tampereella. Koulutamme myös valtakunnallisesti muita nuorisoalan- sekä koulutusalan toimijoita. Koronakriisin myötä myös verkkototeutukset ovat yleistymässä ja niiden käyttö laajentaa toimintaympäristöämme.  [15]

Talous

muokkaa

Rahoitus

muokkaa

Planin työn pääasiallisia rahoittajia ovat yksityiset, kummitoiminnan ja muiden lahjoitusten kautta mukana olevat ihmiset, ulkoministeriö, EU sekä yritykset. Lisäksi Plan saa rahoitusta muun muassa Suomen opetus- ja kulttuuriministeriöltä, Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskukselta (STEA) sekä YK:lta ja muilta kansainvälisiltä järjestöiltä. Kalenterivuonna 2019 Plan käytti kokonaistuotoistaan 76 prosenttia ohjelmatyöhön. Uusien tukijoiden hankkimisen, hallinnon ja tietoteknologian osuus tuotoista oli 24 prosenttia.[4] Kalenterivuoden 2019 kokonaistuotote olivat yhteensä 17,1 miljoonaa euroa[6], kun taas vertailuksi tilivuonna 2012-2013 Plan Suomen tuotot olivat 14 miljoonaa euroa.[lähde? ]

Plan International Suomen vastaanottama EU:n rahoitus oli vuonna 2019 kaikkiaan 0,3 miljoonaa euroa. Kotimaan työtä rahoittivat opetus- ja kulttuuriministeriö, Opetushallitus (OPH), aluehallintovirasto (AVI), Suomen Kulttuurirahasto (SKR) sekä Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA) yhteensä 0,9 miljoonalla eurolla. Kummiuden avulla Suomen Plan keräsi kalenterivuoden aikana yhteensä 6,1 miljoonaa euroa. Muita yksityislahjoituksia saimme kalenterivuonna 2,3 miljoonaa euroa.[lähde? ]

Suurin syy yksityislahjoitusten kasvuun kuluneina vuosina on vuonna 2015 aloitettu katuvarainhankinta. Vuonna 2019 katuvarainhankinnan sekä digitaalisten ja muiden kanavien kautta Suomen Plan hankki 3 267 uutta kummia ja 5 261 uutta kuukausilahjoittajaa.[lähde? ]

Yritysyhteistyön projekti- ja lahjoitustuotot olivat 0,5 miljoonaa euroa.[6]

Rahoituksen lähde 2018 2017 2016 2015 2014 2013
Opetus- ja kulttuuriministeriön yleisavustus nuorisojärjestöille[16] 110 000 euroa 110 000 euroa 110 000 euroa 20 000 euroa 20 000 euroa 20 000 euroa

Johto ja hallitus

muokkaa

Kansainvälisen Planin pääsihteeriksi valittiin syyskuussa 2015 Anne-Birgitte Albrectsen.[17] Plan Suomi Säätiön pääsihteerinä toimii Ossi Heinänen. Plan International Suomen hallituksen puheenjohtaja on Paula Salovaara.[6]

Plan International Suomen toiminnasta vastaava hallitus kokoontuu vuoden aikana viisi kertaa.[lähde? ]

Koska olen tyttö -kampanja

muokkaa

Planin maailmanlaajuinen Koska olen tyttö -kampanja paransi vuosina 2012–2018 erityisesti tyttöjen koulutustasoa ja suojelua. Kampanjalla Plan tuki vahvasti YK:n vuosituhattavoitteiden saavuttamista. Plan kampanjoi tyttöjen oikeuksien puolesta siksi, että tytöillä on oikeus tasavertaisiin mahdollisuuksiin ja myös siksi, että tyttöihin sijoittaminen kannattaa. Tyttöihin sijoittaminen murtaa köyhyyden kierteen. Koulutettu tyttö ei jätä köyhyyttä perinnöksi lapsilleen. Tyttöjen tasavertaisten oikeuksien parantaminen hyödyttää myös poikia. [18]

Vuonna 2018 käynnistyi maailmanlaajuinen Girls Get Equal -kampanja, joka korostaa tyttöjen asemaa tasa-arvotyön etulinjassa. [18]

Vuonna 1999 tehdyssä tutkimuksessa selvisi, että 350 000:sta Planin tukemasta lapsesta neljä prosenttia oli kuolleita, kadonneita tai heitä ei ollut lainkaan olemassa.[19] Perheiden ja lasten liikkuvuus kehitysmaissa on kehittyneitä maita suurempaa. Ihmiset joutuvat muuttamaan olosuhteiden pakosta mutta palaavat takaisin toimeentulomahdollisuuksien parannuttua tai ongelmien lievennyttyä. Planin mukaan tämä selittää myös sen, että kaikki kummilapset eivät olleet tavoitettavissa laskentahetkellä. Seurantatutkimus osoitti, että suurin osa lapsista perheineen palasi vähitellen kotiseudulleen. Perheiden liikkuvuus on yksi niistä tekijöistä, joiden vuoksi Plan kohdentaa apunsa koko yhteisöön yksittäisen kummilapsen sijaan.[20]lähde tarkemmin?

Plan lopetti yllättäen vuonna 2020 kummilapsitoiminnan Sri Lankassa toimittuaan siellä 38 vuotta. Kummilapsia oli 20 000. Perusteluna oli maan huomattava talouskasvu. Perusteluja ei ole pidetty uskottavina, sillä tuen toiminnassa ollut maakunta Uva on maan köyhimpiä ja yli viidesosa sen väestöstä elää köyhyysrajan alapuolella. Selvitysten mukaan kyse oli sisäisistä ristiriidoista. Toimintakulut olivat suhteettomat avustukseen käytettyihin varoihin nähden.[21]

Tunnustuksia

muokkaa

Vuonna 2019 Plan International Suomi sai Future Workplace -sertifikaatin erittäin hyvistä tuloksista työhyvinvointikyselyssä.[lähde? ]

Lähteet

muokkaa
  1. a b c d Mitä teemme? Plan Suomi Säätiö, plan.fi. Viitattu 15.11.2016.
  2. Toimintakertomus 2019 Plan International Suomi. Viitattu 9.12.2020.
  3. Työmme Suomessa Plan. Viitattu 24.11.2020.
  4. a b c Rahoitus Plan. Viitattu 9.12.2020.
  5. 75 vuotta lasten puolesta Plan International Suomi, plan.fi. Viitattu 15.11.2016.
  6. a b c d e f g h Toimintakertomus 2019 Plan International Suomi. Viitattu 24.11.2020.
  7. a b c Toiminta 2015. Plan International Suomi Plan International Suomi, plan.fi. Viitattu 15.11.2016.
  8. Tyttöjen päivä 11.10. Plan. Viitattu 24.11.2020.
  9. Tyttöjen oikeudet todeksi Plan. Viitattu 24.11.2020.
  10. Plan Suomi lahjoita.plan.fi. Viitattu 24.11.2020.
  11. Kummitoiminta (Arkistoitu – Internet Archive) Plan Suomi
  12. Tyttösponssi Plan. Viitattu 24.11.2020.
  13. Yrityksen Tyttösponssi Plan International Suomi. Viitattu 24.11.2020.
  14. Kotimaa, (Arkistoitu – Internet Archive) Plan Suomi
  15. Planin maahanmuuttajatyö Plan. Viitattu 24.11.2020.
  16. Avustukset valtakunnallisten nuorisoalan järjestöjen toimintaan 23.5.2018. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Arkistoitu 24.5.2018. Viitattu 23.5.2018.
  17. Anne-Birgitte Albrectsen Plan International. Viitattu 9.12.2020. (englanniksi)
  18. a b Because I am a Girl - History Plan International. Viitattu 9.12.2020. (englanniksi)
  19. Foster Parents- kindjes zijn niet altijd te traceren, Binnenland 30.12.1999(hollanniksi)
  20. Plan Suomi Säätiö www.plan.fi
  21. Hannu Pesonen, Auttaja lähti, lapset jäivät, Suomen Kuvalehti 14.7.2021, viitattu 17.7.2021

Aiheesta muualla

muokkaa