Pitkähäntäkissa

etelä ja keski-Amerikassa elävä kissaeläin

Pitkähäntäkissa eli puuoselotti eli margay (Leopardus wiedii) on Etelä- ja Keski-Amerikassa elävä kissaeläin.[3] Se on läheistä sukua oselotille ja tiikerikissalle.

Pitkähäntäkissa
Uhanalaisuusluokitus

Silmälläpidettävä [1]

Silmälläpidettävä

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Petoeläimet Carnivora
Heimo: Kissaeläimet Felidae
Suku: Leopardus
Laji: wiedii
Kaksiosainen nimi

Leopardus wiedii
(Schinz, 1821)

Synonyymit
  • Felis wiedii Schinz, 1821 [2]
  • Felis wiedi [3]
Pitkähäntäkissan levinneisyys
Pitkähäntäkissan levinneisyys
Alalajit [4]
  • L. w. wiedii
  • L. w. glauculus
  • L. w. vigens
Katso myös

  Pitkähäntäkissa Wikispeciesissä
  Pitkähäntäkissa Commonsissa

Nisäkäsnimistötoimikunta on ehdottanut lajille uutta suomenkielistä nimeä margai.[5]

Pitkähäntäkissa muistuttaa hyvin paljon oselottia, joskin sen pää on lyhyempi, häntä pitempi ja hännän täpläkuviointi on toisenlainen. Pitkähäntäkissassa on merkittävää, että se on sukulaistaan taitavampi kiipeilijä, mistä juontuu sen puuoselotti-nimitys.[3] Oselotti yleensä saalistaa maassa, kun taas pitkähäntäkissa voi viettää koko elämänsä puissa, saalistaen loikkimalla lintuja ja apinoita. Se on toinen kahdesta kissalajista, joiden nilkan joustavuus sallii sen laskeutua puusta pää edellä, toinen on puuleopardi. Se pystyy tarttumaan oksaan yhtä hyvin etu- kuin takatassuillaan ja hyppäämään pitkiä matkoja. Pitkähäntäkissojen on nähty roikkuvan oksista yhden tassun varassa.

Aiemmin pitkähäntäkissojen uhkana oli metsästys, mutta nykyisin lähinnä metsänhakkuut, sillä laji ei juuri liiku metsien ja pensaikkojen ulkopuolella. Naaras saa kerrallaan vain yhden tai kaksi poikasta[3].

Ulkonäkö muokkaa

Pitkähäntäkissan kokonaispituus on 80–120 senttiä (josta hännän osuus 35–50 senttiä)[3] ja paino 2,5–4 kiloa. Sen turkki on väriltään keltaruskea ja mustatäpläinen, ja hännässä on rengaskuvioita[3]. Pitkähäntäkissan silmät ovat suuret ja väriltään tummanruskeat[3].

Levinneisyys muokkaa

Pitkähäntäkissan levinneisyysaluetta ovat Keski- ja Etelä-Amerikka Meksikosta Argentiinaan.[1] Laji luokitellaan nykyisin silmälläpidettäväksi.[1]

Lähteet muokkaa

  1. a b c Payan, E., Eizirik, E., de Oliveira, T., Leite-Pitman, R., Kelly, M. & Valderrama, C.: Leopardus wiedii IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.1. 2008. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 16.7.2014. (englanniksi)
  2. Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Leopardus wiedii (TSN 552469) itis.gov. Viitattu 18.6.2011. (englanniksi)
  3. a b c d e f g Nurminen, Matti (toim.): Maailman eläimet: Nisäkkäät 1, s. 45. (Englanninkielinen alkuteos The Encyclopedia of Mammals 1, sarjassa World of animals). Helsinki: Tammi, 1986. ISBN 951-30-6530-8.
  4. Kitchener, A. C. et al: A revised taxonomy of the Felidae. The final report of the Cat Classification Task Force of the IUCN/SSC Cat Specialist Group. Cat News Special Issue, 2017, nro 11, s. 1–80. ISSN 1027-2992. Artikkelin verkkoversio (pdf). Viitattu 27.11.2019. (englanniksi)
  5. Nisäkäsnimistötoimikunta: Maailman nisäkkäiden suomenkieliset nimet (vahvistamaton ehdotus nisäkkäiden nimiksi) luomus.fi. 2008. Viitattu 18.6.2011. [vanhentunut linkki]
Tämä nisäkkäisiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.