Pirkko-Liisa Lehtosalo-Hilander
Pirkko-Liisa Lehtosalo-Hilander, o.s. Lehtosalo (s. 9. kesäkuuta 1934 Lahti)[1] on suomalainen arkeologi ja filosofian tohtori. Hän on Suomen kansainvälisesti tunnetuimpia arkeologeja, joka on erikoistunut tutkimaan Suomen rautakautta ja erityisesti Euran aluetta. Lehtosalo-Hilanderille myönnettiin vuonna 2015 H. G. Porthan -mitali arvokkaasta elämäntyöstä tutkijana ja esihistorian elävöittäjänä.[2]
| Pirkko-Liisa Lehtosalo-Hilander | |
|---|---|
 Helmer Salmo ja Pirkko-Liisa Lehtosalo 1960-luvun lopulla |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 9. kesäkuuta 1934 Lahti |
| Koulutus ja ura | |
| Instituutti | Helsingin yliopisto |
| Tutkimusalue | arkeologia |
Henkilöhistoria muokkaa
Lehtosalo-Hilander syntyi vaatturimestari Kaarle Lehtosalon ja Bertha Elisabeth Sutiosen perheeseen. Lehtosalo-Hilander tuli ylioppilaaksi 1954 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1967. Filosofian tohtoriksi hän väitteli Helsingin yliopistossa 1982. Lehtosalo-Hilander on työskennellyt arkeologina Suomessa sekä Helsingin yliopiston että Museoviraston palveluksessa, samoin kuin Suomen Akatemian tutkijana. Turun yliopistossa hän on ollut tuntiopettaja sekä vs. ja va. professori. Hän on toiminut tuntiopettajana myös Taideteollisessa korkeakoulussa. Ruotsin Riksantikvarieämbetetin tutkimusapulainen Tukholmassa Lehtosalo-Hilander oli 1960-luvun lopussa. Hänen puolisonsa on vuodesta 1968 lähtien ollut Rauno Kalevi Hilander.[1]
Lehtosalo-Hilander tunnetaan erityisesti vuosina 1969–1992 Luistarin kalmistossa suorittamistaan kaivauksista. Eurassa sijaitseva kalmisto on Suomen suurin ja merkittävin rautakautinen hautapaikka. Kolmiosaisen väitöskirjansa Luistarin kaivauksista hän julkaisi vuonna 1982 ja sarjan neljäs osa valmistui vuonna 2000. 1970-luvulla Lehtosalo-Hilander oli mukana suunnittelemassa tunnettua Euran emännän pukua, joka valmistettiin hänen Luistarissa avaamansa ja tutkimansa ns. Euran emännän haudan löytöjen perusteella.[3] Luistari-tutkimuksensa ohella Lehtosalo-Hilander on tutkinut myös useita muita muinaisjäännöksiä Lounais-Suomessa sekä muun muassa Vartiokylän linnavuorta Helsingissä.[4]
Teoksia muokkaa
- Luistari 1: The Graves. Helsinki: Suomen muinaismuistoyhdistys, 1982. ISBN 951-90564-6-7.
- Luistari 2: The Artefacts. Helsinki: Suomen muinaismuistoyhdistys, 1982. ISBN 951-90564-8-3.
- Luistari 3: A Burial-ground Reflecting the Finnish Viking Age Society. Helsingin yliopiston väitöskirja. Helsinki: Suomen muinaismuistoyhdistys, 1982. ISBN 951-90564-6-7.
- Ancient Finnish Costumes. Helsingin yliopiston väitöskirja. Helsinki: Suomen arkeologinen seura, 1982. ISBN 951-99605-4-6.
- Blomstedt, Yrjö ; Edgren, Torsten ; Lehtosalo-Hilander, Pirkko-Liisa ; Salo, Unto: Suomen historia 1 : kivikausi, pronssikausi ja rautakauden alku, keski- ja myöhäisrautakausi. Espoo: Weilin + Göös, 1984. ISBN 951-35248-9-2.
- Lehtosalo-Hilander, Pirkko-Liisa ; Pirinen, Kauko: Savon historia 1 : esihistorian vuosituhannet Savon alueella. 2. uudistettu laitos. Kuopio: Kustannuskiila, 2001. ISBN 951-65721-6-2.
- Kalastajista kauppanaisiin : Euran esihistoria. Eura: Euran kunta, 2000. ISBN 951-96964-1-5.
- Luistari 4: A History of Weapons and Ornaments. Helsinki: Suomen muinaismuistoyhdistys, 2000. ISBN 951-90573-7-4.
- Euran puku ja muut muinaisvaatteet. Eura: Euran muinaispukutoimikunta, 2001. ISBN 952-91413-8-6.
- Lehtosalo-Hilander, Pirkko-Liisa ; Wahlqvist, Sirpa ; Sohlström, Peter: Viikinkejä Eurassa? : pohjoismaisia näkökulmia Suomen esihistoriaan. Eura: Euran muinaispukutoimikunta, 2001. ISBN 952-91356-1-0.
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Hämäläinen, Irja ; Rantala, Risto ; Hollmén, Hannakatri (toim.): Kuka kukin on 1994, s. 504. Helsinki: Otava, 1994. ISBN 951-1-12833-7.
- ↑ H. G. Porthan -mitali Pirkko-Liisa Lehtosalo-Hilanderille (arkistoitu sivu) 12.5.2015. Suomen Kulttuurirahasto. Arkistoitu 4.6.2016. Viitattu 5.5.2016.
- ↑ Euran emännän puku. (pdf) Rauman seudun historiaa. Rauman kaupunki. Arkistoitu 7-.1.2013. Viitattu 18.12.2012.
- ↑ Saastamoinen, Sami T. ; Varjela, Iiro: Vartiokylän linnavuori (arkistoitu sivu) Helsingin yliopisto. Arkistoitu 6.2.2004. Viitattu 18.12.2012.