Pirjo Hiidenmaa

suomalainen poliitikko

Pirjo Anneli Hiidenmaa (ent. Karvonen,[1] s. 6. helmikuuta 1959 Anttola)[2] on suomalainen tieto- ja oppikirjailija ja suomen kielen erikoistutkija. Vuoden 2015 alusta hän on ollut Helsingin yliopiston tietokirjallisuuden ja -kirjoittamisen tutkimuksen professori ja lokakuusta 2018 humanistisen tiedekunnan dekaani.

Pirjo Hiidenmaa
Pirjo Hiidenmaa Turun Kirjamessuilla 2010.
Pirjo Hiidenmaa Turun Kirjamessuilla 2010.
Henkilötiedot
Syntynyt6. helmikuuta 1959 (ikä 65)
Anttola
Kansalaisuus suomi
Koulutus ja ura
Tutkinnot Helsingin yliopisto
Instituutti Helsingin yliopisto
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus
Suomen Akatemia
Tutkimusalue suomen kieli

Elämä ja ura muokkaa

Hiidenmaa kirjoitti ylioppilaaksi Mikkelin Kalevankankaan lukiosta vuonna 1978. Hän valmistui filosofian kandidaatiksi vuonna 1986 ja lisensiaatiksi vuonna 1992.[3] Hiidenmaa väitteli filosofian tohtoriksi suomen kielestä Helsingin yliopistossa 1995.[2] Väitöskirjassaan Oppikirja toimintana hän tutki oppikirjojen kieltä ja tiedonesitystä.[3] Vuosina 1992–1993 Hiidenmaa oli Helsingin yliopiston lehtori.[4] Hänet nimitettiin vuonna 1997 Helsingin kauppakorkeakoulun soveltavan kielentutkimuksen dosentiksi[3] ja vuonna 1998 Helsingin yliopiston suomen kielen dosentiksi[4].

Hiidenmaa työskenteli vuosina 1981–1985 ja 1986–1987 Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen (Kotus) tutkimusapulaisena ja tutkijana. Vuosina 1985–1986 hän oli Suomen Lääkärilehden toimittaja ja 1987–1993 Suomen Pankin kielenhuoltaja. Vuosina 1993–2006 Hiidenmaa oli Kotuksen tutkija ja kielenhuolto-osaston eli Kielitoimiston johtaja.[3][4]

Vuosina 2006–2011 Hiidenmaa johti Suomen Akatemian Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen yksikköä.[3] Joulukuussa 2011 hän siirtyi Helsingin yliopiston Avoimen yliopiston johtajaksi.[5] Vuonna 2013 Hiidenmaa aloitti Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian johtajana.[6] Vuoden 2015 alussa Hiidenmaa aloitti Helsingin yliopiston tietokirjallisuuden ja -kirjoittamisen tutkimuksen professorina.[2] Lokakuussa 2018 Hiidenmaasta tuli humanistisen tiedekunnan dekaani.[7]

Hiidenmaan keskeisiä tutkimuskohteita ovat olleet tietokirjallisuus, tiedeviestintä, tietokirjojen asema tiedonkulussa, tekstin- ja diskurssintutkimus sekä tekstien merkitys ja kontekstin analyysi.[2]

Joulukuussa 2018 Hiidenmaa arvosteli murreaktivisti Jani Koskisen pro gradua ja syytti sitä kulttuurisesta omimisesta, koska hän kirjoitti sen "savon kielellä omien kielipoliittisten tavoitteiden ajamiseksi". Hiidenmaa piti tätä kolonialistisena ja rinnasti sen saamelaislakin käyttämiseen. Koskisen mukaan kommentit olivat asiattomia ja henkilöön käyviä. Yliopiston vs. rehtori ja lakimies antoivat Hiidenmaalle moitteen hyvän hallinnon vastaisesta kommentoinnista. Päätöksen mukaan kommentoinnilla ei olisi saanut välittää "paikkansa pitämätöntä kuvaa" eikä alisteisessa asemassa olevaa opiskelijaa saisi arvostella varomattomasti. Hiidenmaalla ei ollut päätökseen huomautettavaa.[8][9]

Muut tehtävät muokkaa

Hiidenmaa oli Helsingin kaupungin opetuslautakunnan jäsen 1997–2000 ja Helsingin ammattikorkeakoulun johtokunnan puheenjohtaja 2001–2004.[4] Hän oli vihreiden puoluevaltuuskunnan jäsen 1999–2001.[10]

Vuosina 2003–2011 Hiidenmaa oli Suomen tietokirjailijat ry:n puheenjohtaja.[2] Hän oli myös Euroopan kirjailijajärjestöjen liiton (The European Writer’s Council, EWC) puheenjohtaja 2009–2015.[11] Hiidenmaa oli tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan jäsen 2009–2021.[12]

Hiidenmaa oli Hiidenkivi-lehden päätoimittaja vuosina 2006–2010.[4]

Yksityiselämä muokkaa

Hiidenmaa oli 2001-2019 naimisissa Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Saurin kanssa.[13] Hänellä on kolme lasta.[4]

Julkaisuja muokkaa

  • Karvonen, Pirjo: Oppikirjateksti toimintana. Väitöskirja. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1995. ISBN 951-717-884-0.
  • Sauri, Pekka & Hietaniemi, Tapani & Hiidenmaa, Pirjo: Rakennetaan reilua maailmaa. Lähtökohtia globaalille vihreälle politiikalle. Helsinki: Vihreä Lanka, 1999. ISBN 951-98412-0-2.
  • Heikkinen, Vesa & Hiidenmaa, Pirjo & Tiililä, Ulla: Teksti työnä, virka kielenä. Helsinki: Gaudeamus, 2000. ISBN 951-662-806-0.
  • Hiidenmaa, Pirjo: Suomen kieli – who cares?. Helsinki: Otava, 2003. ISBN 951-1-19005-9.
  • Hiidenmaa, Pirjo ym.: Piste: Lukion äidinkieli ja kirjallisuus 1–3. Helsinki: Otava, 2005. ISBN 951-1-18839-9.
  • Hiidenmaa, Pirjo ym.: Piste: Lukion äidinkieli ja kirjallisuus 4–6. Helsinki: Otava, 2006. ISBN 951-1-20517-X.
  • Hiidenmaa, Pirjo & Jussila, Raimo & Nissinen, Annika (toim.): Hyvä kirja. Helsinki: Suomen tietokirjailijat ry, 2006. ISBN 951-96737-7-6.

Lähteet muokkaa

  1. Lyytikäinen, Erkki: Kielentutkija Pirjo Karvonen tarkastelee oppikirjoja ja pänttäämispakkoa. HS.fi. 15.10.1995. Arkistoitu 21.9.2015. Viitattu 17.9.2015.
  2. a b c d e Pirjo Hiidenmaa 375 humanistia. Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta. Viitattu 17.9.2015.
  3. a b c d e Professorien juhlaluennot (pdf) 27.5.2015. Helsingin yliopisto. Viitattu 17.9.2015.
  4. a b c d e f Kuka kukin on 2015, s. 196. Helsinki: Otava. ISBN 978-951-1-28228-0.
  5. Avoimen yliopiston johtajan sijaiseksi FT Pirjo Hiidenmaa Avoin yliopisto. 31.10.2011. Viitattu 18.4.2013.
  6. Vaarala, Noora: Lukekaa tietoa ja kaunoa rinnakkain, kehottaa dekaani Pirjo Hiidenmaa HS.fi. 3.2.2019. Viitattu 21.12.2021.
  7. De­kaa­ni Pir­jo Hii­den­maa ha­lu­aa tuo­da hu­ma­nis­tis­ta ym­mär­rys­tä ylei­seen kes­kus­te­luun Ajankohtaista, Humanistinen tiedekunta, Helsingin Yliopisto. 9.10.2018.
  8. Mari Koppinen HS: Helsingin yliopiston dekaanille moite Keski-Karjalan savolaismurteella kirjoitetun gradun epäasiallisesta kommentoinnista Helsingin Sanomat. 19.2.2019.
  9. Arla Kanerva HS: Murreaktivisti kirjoitti gradunsa savoksi – ”Se on vähän sama kuin käyttäisi saamelaislakkia ajaakseen omaa asiaansa olematta itse saamelainen”, sanoo yliopiston dekaani Helsingin Sanomat. 21.12.2018.
  10. Vihreän liiton valtuuskunta 1999–2001 Vihreä liitto rp. Viitattu 3.8.2007.
  11. EWC Board EWC. Arkistoitu 21.12.2021. Viitattu 21.12.2021. (englanniksi)
  12. Aiemmat kokoonpanot Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta. Viitattu 21.12.2021.
  13. Pekka Saurin pitkä liitto päättyi kaksi vuotta sitten: ”Välillä olen luullut selviytyneeni, sitten tulee taas takapakkia” Anna.fi. 29.6.2021. Viitattu 29.12.2022.

Aiheesta muualla muokkaa