Pilvisyys
Pilvisyys on pilvien peittämä osuus taivaasta. Se voi olla esimerkiksi kokonaan pilvessä, puolipilvinen, lähes pilvetön tai pilvetön. Pilvipeite vaikuttaa esimerkiksi Auringon näkymiseen paitsi laajuudeltaan, myös paksuudeltaan. Ohut yläpilvi varjostaa vain vähän, ja Aurinko kuultaa pilven läpi.
Kuvaukset muokkaa
Virallisissa säähavainnoissa pilvisyys ilmoitetaan kahdeksasosina taivaankannen pinta-alasta:[1][2]
| 0/8 | selkeää |
| 1/8–2/8 | melkein selkeää |
| 3/8–5/8 | puolipilvistä |
| 6/8–7/8 | melkein pilvistä |
| 8/8 | pilvistä |
| 9/8 | pilvisyyttä ei voida määrittää esimerkiksi tiheän sumun tai runsaan lumisateen vuoksi |
Pilvisyysmerkit ammattimaisella sääkartalla, ei esimerkiksi TV:n sääkartalla:
 |
Selkeää |
 |
Melkein selkeää |
 |
Verrattain selkeää |
 |
Verrattain selkeää |
 |
Puolipilvistä |
 |
Verrattain pilvistä |
 |
Verrattain pilvistä |
 |
Melkein pilvistä |
 |
Pilvistä |
 |
Taivas ei näy. |
Maapallon pilvisyys muokkaa
Maan pinnasta on noin 70 %[3][4] pilvien peitossa, yhtenäisiä laajoja pilvialueita on 20–30 %.[5][6] Pilvisyyden pienienkin muutosten arvellaan vaikuttavan maan pintalämpötilaan, koska pilvet heijastavat monesti paljon säteilyä, toki pilvilajista riippuen. Eri alueiden tyypillinen pilvisyys vaihtelee huomattavasti. Aavikot ja jäätiköt ovat melko pilvettömiä, meret pilvisiä. Kosteat manneralueet ovat melko pilvisiä. Pilvisyys Saharan yllä on 10–40 %, sademetsässä 60–70 % ja savannilla 50 % ja Euroopan ja Aasian metsäalueilla 50–70 %. Pilvettömintä on Etelämantereella. Hyvin pilvistä on esimerkiksi keskisellä pohjoisella Pohjois-Atlantilla, 80–100 %. Merien pilvisyys on välillä 40–100 %, mannerten 5–7 5%.[6][3] Pilvien valonheijastuskyky on keskimäärin 55 %, 40–80 %.[4]
Mäntyjen ja kuusien vapauttamat terpeenit nousevat ilmakehään ja lisäävät pilviä tuhannen metrin korkeudessa. Männyt ja kuuset vapauttavat niitä enemmän lämpimämmässä.[7]
Lähteet muokkaa
- ↑ Sääpalvelut verkossa: päivittyminen ja tuotanto Ilmatieteen laitos. 12.7.2021. Viitattu 7.11.2021.
- ↑ Pilvet Zubenelgenubi. 3.2.2016. Viitattu 7.11.2021.
- ↑ a b W. Hart & al. Lidar Global Cloud and Aerosol Layer Distribution Statistic
- ↑ a b Depletion of Solar Radiation (Arkistoitu – Internet Archive) The Most Informative Site in the Internet
- ↑ The Net Effect of Cloudiness on Surface Temperatures (Arkistoitu – Internet Archive) Thayer Watkins Applet-magic
- ↑ a b http://www.gsfc.nasa.gov/gsfc/service/gallery/fact_sheets/earthsci/terra/changing_global_clouds.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Scientists discover cloud-thickening chemicals in trees that could offer a new weapon in the fight against global warming the Guardian. 31.10.2008. Viitattu 7.11.2021. (englanniksi)