Pierre Choderlos de Laclos
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Pierre Ambroise François Choderlos de Laclos [ʃɔdɛʁlo də laklo] (18. lokakuuta 1741 Amiens, Ranska – 5. syyskuuta 1803 Taranto, Italia) oli ranskalainen upseeri, liikemies, diplomaatti ja kirjailija. Hänet tunnetaan erityisesti kirjeromaanistaan Vaarallisia suhteita (alkuteos Les liaisons dangereuses), joka ilmestyi vuonna 1782.[1] Hän julkaisi myös runokokoelman, sovitti Madame Riccobonin romaanin Histoire d’Ernestine oopperalibretoksi sekä julkaisi yhteiskunnallisen tutkielman naisten kouluttamisesta.
Elämänvaiheet muokkaa
Pierre Ambroise François Choderlos de Laclos syntyi Amiensissa 1741. Hän sai tykistöupseerin koulutuksen, ja hänet nimitettiin 1761 tykistöluutnantiksi. Hän palveli useilla paikkakunnilla, kuten Strasbourgissa ja Grenoblessa. Hän kirjoitteli myös näihin aikoihin eroottisia tarinoita lehtiin.
Ura upseerina ei ollut kovin menestyksekäs. Ollessaan komennettuna Biskajanlahdella de Laclos ilmoitti ystävilleen, että kirjoittaa vielä jotain todella epätavallista ja huomiota herättävää ja että se muistetaan vielä pitkään hänen jälkeensä. Ennustus toteutui Vaarallisia suhteita -teoksen myötä.
Laclos aloitti teoksen kirjoittamisen 1779 ollessaan Aixin saaren linnoitustöissä Ranskan länsirannikolla. Saamansa kuuden kuukauden loman aikana hän kirjoitti Pariisissa teoksen loppuun. Kirja julkaistiin maaliskuussa 1782, ja ensimmäinen tuhannen kappaleen painos myytiin loppuun kuukaudessa, mikä oli tuohon aikaan harvinaista.
De Laclos meni naimisiin 1786 La Rochellen ammusvarikon rakennustöissä 1783 tapaamansa Marie-Soulange Duperrén kanssa.
De Laclos erosi armeijasta ja siirtyi 1788 sihteeriksi Orléansin herttua Ludvig Filip II:n palvelukseen. Hän liittyi vuoden 1795 jälkeen Napoleonin kannattajiin ja sai vastavalitulta konsuli Napoleonilta vuonna 1800 uudelleen nimityksen prikaatinkenraaliksi. Napoleonin hallintokaudella hänestä tuli myös Etelä-Italian tykistön päätarkastaja 1803.
Kirjallisuuden tutkijat epäilevät hänen tutustuneen Milanossa Stendhaliin. De Laclos kuoli Tarantossa kulkutautiin 1803.
Vaarallisia suhteita muokkaa
Teosta Vaarallisia suhteita pidetään yleisesti lajityyppinsä kirjeromaanin parhaana esimerkkinä. Teoksen henkilöt jakaantuvat selvästi hyviin ja pahoihin. Cécile ja ritari Danceny ovat hyviä, viattomia, nuoria ja kokemattomia. Valmont ja markiisitar de Merteuil ovat pahoja. Valmont on terävä-älyinen, viehätysvoimainen peluri, jonka intohimona on valehtelu. Markiisitar de Merteuil ei ole hyveellinen, viaton, uskollinen tai aito. Häneltä puuttuu myös kaikki uskonnollisuus. Yhdessä Valmontin kanssa hän pitää ihmisiä joko ottajina tai niinä, joilta otetaan. Heillä ei ole muita aitoja tunteita kuin itserakkaus. Valloitukset tuovat paitsi vallantunnetta myös eroottista tyydytystä. Vaikka Cécile ja ritari Danceny turmelevat viattomuutensa, he tuntevat kuitenkin katumusta. Rouva de Tourvel edustaa aitoutta ja viattomuutta, joka säilyy iästä huolimatta.
Teos puhuu lakkaamatta hyveestä ja viattomuudesta sekä niiden menettämisestä. Valmont ja markiisitar de Merteuil yrittävät parhaansa mukaan kitkeä viattomuuden ja hyveet, pelkästään kostonhalunsa takia tai pönkittääkseen omaa statustaan. Teoksen painopiste ei ole toiminnassa, vaan viettelyn tekniikassa. Vastoinkäymiset ovat Valmontille esteitä, jotka ovat kierrettävissä oveluudella ja julmuudella.
Vaarallisia suhteita on lajityypistään huolimatta hyvin draamallinen, ja se on sovitettu teatterinäyttämölle lukemattomia kertoja. Elokuvaksi se on sovitettu viidesti.
Helsinkiläinen Ryhmäteatteri esitti vuonna 2015 Vaarallisia suhteita Suomenlinnan kesäteatterissa. Näytelmäsovituksen teki Juha Kukkonen ja pääosia näyttelivät Minna Suuronen ja Antti Virmavirta.[2]
Suomennetut versiot muokkaa
- Vaarallisia suhteita (Les liaisons dangereuses); suom. Heikki Montonen, Kustannustalo 1946
- Vaarallisia suhteita (Les liaisons dangereuses); suom. Leena Kekomäki, Helsinki: Otava 1962 – Helsinki: Ex libris: [Concert Hall Society] 1969 – Helsinki: Otava 2000 (Sisältää Sari Malkamäen saatesanat)
- Näytelmä
- Vaarallisia suhteita (Les liaisons dangereuses); englannin kielestä suomentanut Rauno Ekholm, Helsinki: Suomen teatteriliitto 1986
Elokuvasovituksia muokkaa
- Vaarallisia suhteita (Les Liaisons dangereuses) 1959, ohjaus Roger Vadim, pääosissa Jeanne Moreau ja Jean-Louis Trintignant
- Valheet ja viettelijät (Dangerous Liaisons) 1988, ohjaus Stephen Frears, pääosissa: Markiisitar de Merteuil: Glenn Close, Valmont: John Malkovich
- Valmont 1989, ohjaus Milos Forman, pääosissa: Markiisitar de Merteuil: Annette Bening, Valmont: Colin Firth.
- Julmia aikeita 1999, ohjaus Roger Kumble, pääosissa: Sebastian: Ryan Phillippe, Annette: Reese Witherspoon. Teoksen tapahtumat on siirretty nykyajan New Yorkiin.
- Vaarallisia suhteita (스캔들 - 조선남녀상열지사) 2003, ohjaus E J-yong, pääosissa: Jo-won: Bae Yong-jun, Lady Cho: Lee Mi-sook. Tapahtumat on siirretty 1700-luvun Koreaan.
- Vaarallisia suhteita 2022 ohjaus: Rachel Suissa (Autopilot Entertainment/Netflix)
Lähteet muokkaa
- ↑ Salonen, Lippo & Salonen, Sirkka (suom.) & Väänänen, Juha (toim.): ”Laclos, Pierre Choderlos le”, Kuka teki mitä, The Mitchell Beazley kuvitettu elämäkerrallinen hakuteos, s. 147. Suuri Suomalainen Kirjakerho, 1986. ISBN 951-643-251-4.
- ↑ Tuomas Rantanen, Valhe viettelee vaikka vesisateessa, Voima 11.8.2015
Aiheesta muualla muokkaa
- Maria Mäkelä, Uskoton mieli ja tekstuaaliset petokset. Kirjallisen tajunnankuvauksen konventiot narratologisena haasteena, (väitöskirja, Tampereen yliopisto) Tampere University Press 2011 ISBN 978-951-44-8569-5 (pdf)
- Pajari Räsänen, Romantiikkaa ennen & jälkeen, Pajari, Kapsi
- Pierre Ambroise Choderlos de Laclos, A la Lettre (ranskaksi)