Peter Brook
Peter Stephen Paul Brook (21. maaliskuuta 1925 Lontoo – 2. heinäkuuta 2022[1]) oli brittiläinen teatteriohjaaja ja -tuottaja sekä elokuvaohjaaja ja -käsikirjoittaja. Hän opiskeli Westminster Schoolissa, Gresham's Schoolissa ja Oxfordin yliopistossa.
| Peter Brook | |
|---|---|
 Peter Brook marraskuussa 2009. |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Peter Stephen Paul Brook |
| Syntynyt | 21. maaliskuuta 1925 Lontoo |
| Kuollut | 2. heinäkuuta 2022 (97 vuotta) |
| Ammatti | teatteriohjaaja, elokuvaohjaaja, elokuvakäsikirjoittaja |
| Ohjaaja | |
| Tunnetuimmat ohjaukset |
Marat/Sade Jean-Paul Marat’n vaino ja murha Kärpästen herra The Mahabharata |
| Aiheesta muualla | |
| www.newspeterbrook.com | |
| IMDb | |
| Elonet | |
Shakespeare-tuotantoihinMuokkaa
Brook sai jo nuorena mainetta Britannian johtavimpiin kuuluvana teatteriohjaajana. Hänen ensimmäinen Shakespeare-työnsä oli vuoden 1945 tuotanto Kuningas Juhana Birminghamin repertuaariteatteriin. Brook ohjasi myös muun muassa Jean Cocteaun ja Jean-Paul Sartren avantgarde-näytelmiä. Hän ohjasi vuosina 1948 ja 1949 useita tuotantoja Royal Opera Houselle. Niistä huomattavin oli Richard Straussin Salome, johon puvustuksen ja lavastuksen teki Salvador Dalí.[2]
Brook ohjasi 1950- ja 1960-luvulla useita Shakespeare-tuotantoja, joihin toi myös uusia kekseliäitä ulottuvuuksia.[2] Brook aloitti vuonna 1958 Royal Shakespeare Companyssä uuden taiteellisen johtajan Peter Hallin avustajana. Sinne hän ohjasi muun muassa Kuningas Learin, jota hän kutsui ”teatterimaailman ylivertaiseksi saavutukseksi”.[1]
Kokeellista teatteriaMuokkaa
Brook kiinnostui 1960-luvun aikana myös provokatiivisesta teatterista ja sai vaikutteita erityisesti Antonin Artaud’n julmuuden teatterista. Brook tuotti muun muassa Jean Genet’n näytelmiä ja ohjasi Peter Weissin näytelmän Marat/Sade (1964), joka nosti Brookin maailmanmaineeseen.[2] Marat/Sade toteutettiin myös Broadwayllä, missä Brook palkittiin Tony-palkinnolla.[1] Brook ohjasi näytelmästä myös elokuvaversion Jean-Paul Marat’n vaino ja murha (1967).[2]
Brook julkaisi vuonna 1968 kirjan Tyhjä tila, missä hän kuvasi ajatuksiaan teatteritaiteesta.[2] Siinä hän kertoi muun muassa ”pystyvänsä ottamaan minkä tahansa tyhjän tilan ja kutsuvan sitä tyhjäksi näyttämöksi.” Teatteri syntyy Brookin mielestä jo siitä, että joku kävelee edellämainittuun tyhjään tilaan samaan aikaan, kun joku toinen katselee häntä.[1] Brookin näkemyksen mukaan ohjaaja on näytelmän johtava luova voima, ja tämän ajatuksen inspiroimana hän otti vaikutteita muun muassa kokeelliselta puolalaisohjaaja Jerzy Grotowskilta ja The Living Theatren perustajalta Julian Beckilta.[2]
Brook muutti vuonna 1970 taiteellisen vapauden perässä Ranskaan. Hän perusti Pariisiin International Centre for Theatre Researchin.[2] Neljä vuotta myöhemmin hän muutti vanhan musiikkitalon Bouffes du Nord -teatteriksi. Brook ei tehnyt taloon juurikaan korjaustöitä, vaan teatteri oli tarkoituksellisesti lähes yhtä rähjäisessä kunnossa ensi-illan aikaan kuin silloin kun Brook oli talon huomannut.[1]
Viimeiset vuosikymmenet ja elokuvatyötMuokkaa
Brook toteutti suurimman osan 1970-luvun alun jälkeen ohjaamistaan näytelmistä nimenomaan Pariisissa. Niihin kuului muun muassa yhdeksäntuntinen sovitus intialaisesta Mahabharata-eepoksesta. Brook ohjasi ja käsikirjoitti myös useita elokuvia, kuten Kärpästen herran (1963), King Learin (1971), Meetings with Remarkable Menin (1979) ja Swann in Love (1984).[2]
Brook ohjasi vuonna 2002 BBC:lle televisioverion Hamletista, ja vuonna 2016 hän toteutti Marie-Hélène Estiennen ja Jean-Claude Carrière jatko-osan Mahabharatalle. Brook ja Estienne myös käsikirjoittivat ja ohjasivat teatterin tarkoitusta tutkineen näytelmän Why? (2019).[2]
Peter Brookin ohjaamia elokuviaMuokkaa
- 1953 – Kerjäläisooppera
- 1960 – Moderato cantabile
- 1963 – Kärpästen herra
- 1967 – Ride of the Valkyrie
- 1967 – Marat/Sade
- 1968 – Tell Me Lies
- 1971 – King Lear
- 1979 – Meetings with Remarkable Men
- 1979 – Mesure pour mesure
- 1982 – La Cerisaie
- 1983 – La Tragédie de Carmen
- 1989 – The Mahabharata
- 2002 – The Tragedy of Hamlet (TV)
KunniamerkitMuokkaa
Brittiläisen imperiumin ritarikunta myönsi Peter Brookille vuonna 1965 Brittiläisen imperiumin komentajan (Commander of the British Empire, CBE) arvonimen. Hän oli myös Kunniaritarien ritarikunnan jäsen (1998).
LähteetMuokkaa
- Peter Brook Internet Movie Databasessa (englanniksi)
- Peter Brook Elonetissä
ViitteetMuokkaa
KirjallisuuttaMuokkaa
- Timonen, Lauri: ”Peter Brookin ajatuksia”. Filmihullu 2/2017.
Aiheesta muuallaMuokkaa
- Peter Brookin virallinen kotisivu. (Arkistoitu – Internet Archive)
- Nicolescu, Basarab: Peter Brook and Traditional Thought. Gurdjieff International Review, Spring 2001, Vol. IV (2).