Perinneradiotapahtuma

Perinneradiotapahtuma on Suomessa kaksi kertaa vuodessa toistuva tapahtuma, jossa pääasiassa sodanaikaisilla radiolla suoritetaan radioamatööriliikennettä ja pyritään saamaan yhteyksiä mahdollisimman laajalta alueelta museoikäisillä radiolaitteilla. Perinneradiotapahtumaa on järjestetty vuodesta 2005 lähtien. Tapahtuman innoittajana on Suomen Radioamatööriliitto ry:n jäsenten Suomen puolustusvoimien käyttöä varten ennen talvisotaa perustama ja ylläpitämä radioverkko.[1]

Radiolähettimet, radiovastaanottimet ja radiovastaanotin-lähettimetMuokkaa

Perinneradioita on kahta tyyppiä, jotka erotetaan toisistaan kutsumerkki/SA- tai kutsumerkki/S-tunnuksilla. Pääte /SA tarkoittaa, että perinneradio on ollut käytössä jo toisen maailmansodan, talvisodan, Moskovan rauhan, jatkosodan tai Lapin sodan aikana, kun taas /S tarkoittaa, että radio on sodanjälkeiseltä ajalta, pääasiassa 1940-luvulta, 1950-luvulta tai 1960-luvulta.

Perinneradiotapahtuma-asematMuokkaa

Perinneradiotapahtuma-amatööriradioasemat lähettävät viestejä joko sähköttämällä tai puhumalla. Puhetta voi kuunnella lyhyaaltovastaanotimella tavallisesti amplitudimoduloituna (AM) lyhytaaltoradiovastaanottimella, koska puolustusvoimien käytössä ei vielä toisen maailmansodan aikana ollut yksinauhalähetystä (SSB).

Mikäli perinneradioaseman kutsutunnuksen perässä on /SA, se tarkoittaa, että lähettimenä on toisen maailmansodan aikainen radio. Jos taas perinneradioaseman kutsutunnuksen perässä on /S, silloin radio on myöhemmältä ajalta, mutta silti vanhempi kuin 40 vuotta.

Harris RF-301:ä alkoi valmistaa 1966 RF Communications Inc., ja vasta 1969 Harris osti yhtiön.[2]. Näin ollen HARRIS RF-301 menee luokkaan /S.

VREH, VRLK ja VRFK ovat sodanaikaisia ja luokkaa /SA.[3]

PerinneradiotapahtumatMuokkaa

Tapahtuma päivämäärä johtoradioasema
1 6. joulukuuta 2005
2 4. kesäkuuta 2005
3 6. joulukuuta 2006
4 3. kesäkuuta 2006
5 6. joulukuuta 2007
6 4. kesäkuuta 2007
7 6. joulukuuta 2008
8 4. kesäkuuta 2008
9 6. joulukuuta 2009
10 4. kesäkuuta 2009
11 6. joulukuuta 2010
12 4. kesäkuuta 2010
13 6. joulukuuta 2011
14 3. kesäkuuta 2011
15 3. joulukuuta 2012
16 2. kesäkuuta 2012
17 6. joulukuuta 2013 OI4PM Mikkelin Seudun Radioamatöörit viestikeskus Lokki Mikkeli
18 4. kesäkuuta 2014 ei johtoasemaa
19 6. joulukuuta 2014 Laivaston Radioamatöörit[4]

[5]

Valtakunnallinen apuradioverkko 1939Muokkaa

Yhteistoimintaharjoitukseen, joka alkoi 16. lokakuuta 1939, mennessä Suomen Radioamatööriliitto oli lähettänyt 11. lokakuuta 1939 kiertokirjeen valituille jäsenilleen siitä, että Suomessa sotilasviranomaisten kehotuksesta ja suostumuksella perustetaan valtakunnallinen apuradioverkko.

Kaupunki I II III IV V VI VII varalla
Helsinki Erkki Heino (OH2NB) Kaarlo S. Sainio (2NM; OH2NM)[6] Armas Häkkänen (2NQ;OH2NQ) Vilho Kilpinen (2OF;OH2OF) Göran Tigerstedt (2PM; OHPM)
Erkki Kaireniuksen (2ND;OH2ND) laitteilla
Lauri Norovuo (2NF;OH2NF)6.12.1939- Tatu Kolehmainen (2NT;OH2NT)6.12.1939- Volmar Vasama (2OR;OH2OR)
Turku Yrjö Juhari (1NF;OH3SZ) Sulho Salama (1NP;OH1NP) Olavi Palén (1NW;OH1NW)
Pori Raino Jäykkä (1NS;OH1NS)
Vaasa Gunnar Stendahl (6NS;OH6NS) Runar Grönholm (6NG;OH6NG)
Oulu Olli Snellman (8NB;OH8NB)
Kuopio Leo Antman (7ND;OH7ND) Leo Pirskanen (7NJ;OH7NJ)
Viipuri Eino Kirsi (5NR;OH2NR ja OH5NX) Eino Metso (5NZ;OH5NZ)
Hämeenlinna Walentin Granqvist (3NP;OH3NP) Toivo Vehoniemi (3NK;OH3NK)
Kouvola Antti Ukkonen (5NL;OH5NL) Veijo Mikama (5OJ;OH5OJ)6.12.1939-
Lahti Kaino Suvanto (1NT)virheellinen tunnus (3NT?)
Jyväskylä J. Järveläinen (5NJ)virheellinen tunnus (4NJ?)
Joensuu Raimo Sarvamaa (7NI;OH7NI;OH2WK)6.12.1939-[7]

Kunkin radioamatöörisähköttäjän piti ilmoittautua kaupungin sähkölaitoksella mahdollisesti varmistaakseen virransaantinsa radiolle. Annettujen ohjeiden mukaan tavallinen radioamatööriliikenne oli sallittua, mutta kuitenkaan selväkielistä keskustelua ei sallittu ja liikennöinnin tuli tapahtua 80 metrin ja 40 metrin aaltoalueilla. Jotta verkkoa olisi pystynyt jatkuvasti pitämään yllä ja päivystämään, kehotettiin verkon asemien pääoperaattoreita hankkimaan paikkakunnan asepalveluksesta vapautettuja ja nostoväkeä (nykyään lisäreservi) varaoperaattoreita. Lisäksi pyydettiin mahdollisuuksien mukaan hankkimaan puhelin ja ilmoittamaan sen numero viranomaisille. Kaikki verkkoon liittyvät kysymykset ohjattiin Suomen Radioamatööriliiton puheenjohtajalle Kaaro Sainiolle, Yleisradioon Fabianinkadulle Helsingissä.

14. lokakuuta 1939 puolustusvoimien yleisesikunta kirjeitse kehotti kuuntelemaan venäläisiä radioasemia ja ottamaan muistiin niiden aallonpituus, lähetysaika, kuuluvuus, tekstisisältö ja muita seikkoja. Talvisodan alettua Suomen Radioamatööriliiton puheenjohtaja Kaarlo Sainio, antoi 6. joulukuuta 1939 nimetyille radioamatööreille ohjeen improvisoidusta valtakunnallisesta radioverkosta ilmavalvonnan kaukoviestitystä varten ilmavalvontapuolutuskeskusten johtoasemia varten.

Talvisodan kokemusten perusteella viestijoukkojen vahvuutta suomalaisissa sotatoimiyhtymissä lisättiin, mikä edellytti sotilasviestitoiminnan opettamisen laajenemista. Reino Hallamaa värväsi joukkoihinsa 51 lähetysluvallista radioamatööriä.

Talvisodan radioverkon muistotapahtumaa vietettiin 2009 Riihimäellä.[8] Sodanaikaisilla radioilla pidetään yhteyksiä valtakunnallisesti vuosittain perinneradiotapahtumassa, joita on järjestetty kaksi kertaa vuodessa 2005 alkaen itsenäisyyspäivänä ja puolustusvoimain lippujuhlapäivänä tai juuri sitä ennen.

LähteetMuokkaa