Percy Bysshe Shelley

englantilainen runoilija

Percy Bysshe Shelley (4. elokuuta 1792 Broadbridge Heath, Sussex, Englanti8. heinäkuuta 1822 Lerici, La Spezian maakunta, Sardinian kuningaskunta) oli englantilainen runoilija.[1]

Percy Bysshe Shelley
Alfred Clint, Percy Bysshe Shelley, 1819.
Alfred Clint, Percy Bysshe Shelley, 1819.
Henkilötiedot
Syntynyt4. elokuuta 1792
Broadbridge Heath, Sussex, Englanti
Kuollut8. heinäkuuta 1822
Lerici, La Spezian maakunta, Sardinian kuningaskunta
Kansalaisuus englantilainen
Kirjailija
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Elämä

muokkaa
 
Joseph Severnin maalaus Shelleystä Italiassa, 1845.

Shelley syntyi varakkaaseen aatelissukuun. Perheen päämies oli isoisä sir Bysshe Shelley. Isä, Castle Goringin baronetti sir Timothy Shelley oli Whig-puolueen edustaja parlamentissa. Perheessä oli neljä tytärtä ja kaksi poikaa.

Percy opiskeli ensin Etonin sisäoppilaitoksessa, jossa häntä kiusattiin hänen hennon ja naismaisen olemuksensa sekä kirjallisten mieltymystensä takia. Percy jatkoi opintojaan Oxfordissa, josta hänet erotettiin. Syynä oli ateismia puolustava lentolehtinen, jonka kirjoittajia Percy ei suostunut paljastamaan. Yliopistosta lähtö johti välirikkoon myös isän kanssa.

Shelleyn ensimmäinen vaimo oli Harriet Westbrooke. Westbrooke hukuttautui vuonna 1816.

Myöhemmin Percy avioitui Mary Godwinin kanssa – rikkoen aatteitaan vapaasta rakkaudesta – joka oli anarkistifilosofi William Godwinin tytär. Hänen äitinsä puolestaan oli Mary Wollstonecraft, joka oli ensimmäisiä feministejä. Percy karkasi Maryn kanssa kesällä 1814 Sveitsiin. Genevenjärven rannalla Mary Shelley kirjoitti kuuluisan Frankenstein-kauhukertomuksensa.

Myöhemmin maanpaossa elävä kirjailijapari asettui asumaan Italiaan, joka oli englantilaisen runouden henkinen keskus. Roomassa samaan taiteilijayhteisöön kuuluivat John Keats ja lordi Byron.[1]

Syksyllä 1815 kirjoitettu ensimmäinen suuri runoelma Alastor or The Spirit of Solitude (’Alastor eli Yksinäisyyden henki’) kuvaa luonnon kanssa tasapainossa elävä nuorta runoilijaa, joka nauttii filosofiasta ja runoudesta. Runon sankarihahmo vaeltaa vierailla mailla ihannettaan tavoitellen, mutta kuolee lopulta yksinäisenä vuoristossa. Alastor-runoelman sanotaan ennakoineen Shelleyn kohtaloa. Hän kuoli veneonnettomuudessa 8. heinäkuuta 1822, kuukautta ennen 30-vuotissyntymäpäiväänsä.

 
Louis Édouard Fournier, Shelleyn hautajaiset, 1889.

Shelley haudattiin Roomaan, mutta hänen sydämensä lepää Englannissa St. Peter’s Churchland’n mailla, Bournemouthissa. Hänen hautakiveensä on kaiverrettu Cor Cordium (’sydänten sydän’) ja Shakespearen näytelmästä Myrsky sanat: Nothing of him that doth fade / But doth suffer a sea-change / Into something rich and strange.

Shelleyn elämäntapa ja filosofia

muokkaa
 
Edward Onslow Ford, Shelleyn muistomerkki, 1893. Veistos tehtiin Shelleyn hautamuistomerkiksi Roomaan, mutta sijoitettiin Oxfordin University Collegeen.

Shelley tutustui William Godwinin anarkistiseen filosofiaan noin vuonna 1812 ja aloitti aatteen mukaisen kirjallisen taistelun kaikkia perinteisiä arvoja vastaan. Hän vastusti uskontoa, pappeja, kuninkaita ja tyranneja. Hän puolusti ateismia, sananvapautta, raittiutta, työväenluokkaa ja idealismia. Hän eli hyvin askeettista elämää käyttäen ravinnokseen viikunoita ja juoden vettä.[1] Hän oli myös vegaani ja puolusti elämäntapaansa kirjoituksessaan A Vindication of Natural Diet ja muutamassa Queen Mabin säkeessä.

Keskeisimpiä teoksia

muokkaa
  • The Necessity of Atheism (1811, ’Ateismin välttämättömyys’)
  • Queen Mab (1813, ’Kuningatar Mab’)
  • Alastor, or The Spirit of Solitude (1815, ’Alastor eli Yksinäisyyden henki’)
  • ”Ozymandias” (1818)
  • Ode to the West Wind (1819, ’Oodi länsituulelle’)
  • Prometheus Unbound (1819, ’Vapautettu Prometheus’)
  • The Cenci (1819)

Lähteet

muokkaa
  • Bieri, James: Percy Bysshe Shelley. A Biography. Baltimore, Maryland: Johns Hopkins University Press, 2008. ISBN 978-0-8018-8860-1. (englanniksi)
  • Roos, Vappu: Dantesta Dickensiin. Maailmankirjallisuuden suurimpien mestarien elämäkertoja. Porvoo: WSOY, 1962.

Viitteet

muokkaa
  1. a b c ”Shelley, Percy Bysshe”, Otavan suuri ensyklopedia, 8. osa (Reykjavik–sukulaisuus), s. 6186. Helsinki: Otava, 1980. ISBN 951-1-05637-9.

Kirjallisuutta

muokkaa
  • Goslee, Nancy Moore: Shelley’s Visual Imagination. Cambridge: Cambridge University Press, 2011. ISBN 978-1-10700-838-0. (englanniksi)
  • Maurois, André: Ariel eli Shelleyn elämä. (Ariel ou la vie de Shelley, 1924.) Suomentanut E. Hagfors. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Kirja, 1925.
  • O’Neill, Michael & Howe, Anthony (toim.): The Oxford Handbook of Percy Bysshe Shelley. Oxford: Oxford University Press, 2013. ISBN 978-0-19-955836-0. (englanniksi)
  • Shelley, Percy Bysshe: The Necessity of Atheism and Other Essays. The Freethought Library. Buffalo, New York: Prometheus Books, 1993. ISBN 0-87975-774-4. (englanniksi)
  • Shelley, Percy Bysshe: Shelleyn runoja. Suomentanut Jaakko Tuomikoski. Näköispainos. Alkuperäinen: Helsinki: Kirja, 1929. Helsinki: Lasipalatsi, 2011. ISBN 978-952-480-279-6.

Aiheesta muualla

muokkaa
 
Wikiaineisto
Wikiaineistoon on tallennettu tekstiä aiheesta: