Avaa päävalikko

Pentti Eistola

suomalainen lääkäri

Pentti Kalevi Eistola (s. 6. syyskuuta 1931 Kristiinankaupunki) on suomalainen lääkäri, joka tunnetaan rakentamistaan muumitaloista ja -kuvaelmista.[1][2][3]

Pentti Eistola
Henkilötiedot
Syntynyt 6. syyskuuta 1931 (ikä 88)
Kristiinankaupunki
Ammatti radiologian erikoislääkäri[1]
Muut tiedot
Merkittävät teokset Muumimuseon muumitalot (1958, 1976–1979)

Eistola teki ensimmäisen muumitalon omaksi ilokseen vuonna 1958. Hän oli kiinnostunut pienoismalleista ja keksi rakentaa muumitalon, kun oli lukenut Tove Janssonin Taikatalvi-kirjan. Eistola otti yhteyttä kirjailijaan ja näytti hänelle talon. Jansson piti näkemästään, ja heistä tuli ystäviä. Muumitalo sai myöhemmin ympärilleen pihapiirin, kun Eistola, Jansson, Tuulikki Pietilä ja Signe Hammarsten-Jansson kokoontuivat lauantai-iltaisin rakentamaan sitä yhdessä.[4][5][6]

Vuosina 1976–1979 Eistola, Pietilä ja Jansson rakensivat vielä toisen, suuremman muumitalon. Siitä tuli viisikerroksinen ja yli kaksi metriä korkea. Eistola toimi talon pääsuunnittelijana ja sähköasentajana sekä käytävien ja portaiden erityisasiantuntijana. Talo tehtiin kansainvälistä kuvitusbiennaalia varten, ja se oli ensimmäisen kerran esillä Bratislavassa syksyllä 1979. Seuraavina vuosina se kiersi näyttelyissä Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa.[5][7] Talon pohjalta syntyi Janssonin viimeinen muumikirja Outo vieras Muumitalossa (1980).[8]

Eistola osallistui muumitalojen lisäksi muutamien kolmiulotteisten muumikuvaelmien tekoon. Pietilä alkoi valmistaa niitä 1970-luvulla muumitalon rakentamisen ohessa. Kuvaelmat perustuivat Janssonin muumikirjoihin ja -sarjakuviin.[9]

Vuosina 1986 ja 1993 Eistola, Pietilä ja Jansson lahjoittivat muumitalot ja -kuvaelmat Tampereen taidemuseolle. Teokset tulivat esille Muumilaakso-museoon, joka avattiin keväällä 1987.[6][10]

Jansson omisti Eistolalle Nukkekaappi-kirjansa (1978). Siihen sisältyvä ”Nukkekaappi”-novelli kertoo surrealistisen tarinan kolmesta miehestä, jotka rakentavat Muumitaloa.[11]

LähteetMuokkaa

  1. a b Julki-Terhikki 2019. Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira. Viitattu 28.5.2019.
  2. Suomen lääkärit 2007, s. 99. Helsinki: Suomen Lääkäriliitto, 2008.
  3. Muumilaakso. Tarinoista museokokoelmaksi, s. 100. Toim. Mirja Kivi. Tampere: Tampereen taidemuseon Muumilaakso, 1998. ISBN 952-9549-52-0.
  4. Muumilaakso. Tarinoista museokokoelmaksi, s. 84, 94, 100.
  5. a b Karjalainen, Tuula: Tove Jansson. Tee työtä ja rakasta, s. 265–266. Helsinki: Tammi, 2013. ISBN 978-951-31-6963-3.
  6. a b Himberg, Petra: Tove Jansson kertoo elämästään omin sanoin 1.7.2014, päivitetty 12.9.2016. Yle / Elävä arkisto. Viitattu 8.11.2016.
  7. Muumilaakso. Tarinoista museokokoelmaksi, s. 84–86, 95, 100.
  8. Karjalainen 2013, s. 267.
  9. Muumilaakso. Tarinoista museokokoelmaksi, s. 78, 80, 100.
  10. Muumilaakso. Tarinoista museokokoelmaksi, s. 75.
  11. Karjalainen 2013, s. 270.