Avaa päävalikko

Pekka Sammallahti

suomalainen kielitieteilijä, emeritusprofessori

Pekka Lars Kalervo Sammallahti (inarinsaameksi Sevtil-Piäkká[1], s. 21. toukokuuta 1947 Helsinki[2]) oli Oulun yliopiston Giellagas-instituutin saamen professori. Hän asuu nykyään Utsjoella.

Pekka Sammallahti
Pekka Sammallahti Oulussa toukokuussa 2005.
Pekka Sammallahti Oulussa toukokuussa 2005.
Henkilötiedot
Syntynyt 21. toukokuuta 1947 (ikä 72)
Helsinki
Kansalaisuus suomalainen
Ammatti saamen kielen ja saamelaiskulttuurin emeritusprofessori
Koulutus ja ura
Tutkinnot Helsingin yliopisto (FK 1971, FL 1975, FT 1977)
Instituutti Oulun yliopisto; Pohjoismainen saamelaisinstituutti ja Tromssan yliopisto
Palkinnot Suomalaisen tiedeakatemian jäsen (1988-), Norjan tiedeakatemian jäsen (1992-), Valtion kirjallisuuspalkinto (1975), tiedonjulkistamispalkinto (1976), Kungliga Gustav Adolfs Akademin (Uppsala) palkinto (2000), Oulun yliopiston varttuneen tutkijan palkinto (2002)

Sammallahden vanhemmat olivat kultaseppä Lars Päiviö Sammallahti ja Maire Kaarina Halén. Hän suoritti ylioppilastutkinnon Helsingin Suomalaisessa Yhteiskoulussa vuonna 1966 ja valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi 1971, lisensiaatiksi 1975 ja tohtoriksi 1977.[2] Väitöskirjan aiheena oli Norjansaamen Itä-Enontekiön murteen äänneoppi.[3] Kielenkääntäjän tutkinnon englanti–saame hän suoritti vuonna 1992. Helsingin yliopiston suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen dosentti hän on ollut vuodesta 1977.[2]

Sammallahti toimi Helsingin yliopistossa assistenttina 1968–1971 ja tutkijana 1972–1977. Oulun yliopiston saamen kielen ja saamelaiskulttuurin apulaisprofessori hän oli 1977–1982 ja professori vuodesta 1982. Norjassa sijaitsevan pohjoismaisen saamelaisinstituutin toinen professori hän oli 1989–1996 ja Tromssan yliopiston professori 1993–1998.[2]

Sammallahti on Suomalaisen tiedeakatemian jäsen vuodesta 1988 ja Norjan tiedeakatemian jäsen vuodesta 1992. Valtion kirjallisuuspalkinnon hän sai vuonna 1975 ja tiedonjulkistamispalkinnon 1976. Ruotsalainen Kungliga Gustav Adolfs Akademin (Uppsala) palkitsi hänet vuonna 2000 ja Oulun yliopisto myönsi hänelle varttuneen tutkijan palkinnon vuonna 2002.[2][4] Sammallahti on ollut myös Ylioppilastutkintolautakunnan apulaisjäsen (1982–1994).[2]

Sammallahden merkittävimmät tutkimusalat ovat olleet saamelaiskielten sanasto ja fonetiikka sekä uralilaisten kielten historiallinen fonologia. Hän on toimittanut monia tärkeitä saamelaiskielten sanakirjoja, muun muassa laajan pohjoissaamelais-suomalaisen sanakirjan (1993) ja pohjoissaamelais-saksalaisen sanakirjan (yhdessä Klaus Peter Nickelin kanssa, 2006). Yhdessä Juha Janhusen kanssa hän on edelleen kehittänyt Erkki Itkosen aloittamaa uralilaisten kielten äännehistorian tutkimusperinnettä. Hän kirjoitti artikkelin "Historical phonology of the Uralic languages" Denis Sinorin toimittamaan ja vuonna 1988 julkaistuun teokseen The Uralic Languages, joka on merkittävimpiä ja siteeratuimpia vertailevan uralistiikan perusteoksia. Sammallahti on tutkinut myös saamelaiskielten syntaksia. Hän on ollut mukana kehitettäessä saamelaiskielten ortografiaa ja kehittänyt merkittävästi pohjoissaamenkielistä terminologiaa.

Sammallahti tunnetaan myös revontulien valokuvaajana.[5] Hän on pitänyt useita yksityisnäyttelyitä Suomessa vuodesta 2013 lähtien ja osallistunut yhteisnäyttelyihin Suomessa, Saksassa ja Ranskassa. Hänen veljensä on valokuvaaja Pentti Sammallahti.

Sammallahdella on kaksi lasta ensimmäisestä avioliitostaan (1968–1982). Hänen puolisonsa on vuodesta 1995 lähtien ollut Inga Guttorm.[2]

TeoksiaMuokkaa

  • Korhonen, Mikko, Jouni Mosnikoff, Pekka Sammallahti. 1973: Koltansaamen opas. Castrenianumin toimitteita ; 4. Helsinki : Suomalais-ugrilainen seura,
  • Sammallahti, Pekka 1974: Material from Forest Nenets. Castrenianumin toimitteita ; 2 Helsinki : [s.n.], 1974.
  • Sammallahti, Pekka 1975: Sodankylän saamelaisten entistä elämää. Elsa-Marja Aikion kertomana. Castrenianumin toimitteita ; 14 Helsinki : [s.n.], 1975.
  • Sammallahti, Pekka 1977: Norjansaamen Itä-Enontekiön murteen äänneoppi. Suomalais-ugrilaisen seuran toimituksia ; 160 Helsinki : Suomalais-ugrilainen seura.
  • Sammallahti, Pekka 1980: Jietnadatoahppa : fonetihka vuođđoássit 1. Dieđut ; Nr.2-1980.Guovdageaidnu : Sámi instituhtta, 1980.
  • Mosnikoff, Jouni & Pekka Sammallahti 1988: U'cc sääm-lää'dd sää'nnǩeârjaz = Pieni koltansaame–suomi-sanakirja [Utsjoki] : Jorgaleaddji, 1988.
  • Sammallahti, Pekka 1989: Sámi-suoma sátnegirji = Saamelais-suomalainen sanakirja. Ohcejohka : Jorgaleaddji.
  • Sammallahti, Pekka & Mosnikoff, Jouni 1991: Suomi–koltansaame-sanakirja = Lää'dd-sää'm sää'nnǩe'rjj. Ohcejohka : Girjegiisá, 1991.
  • Sammallahti, Pekka 1993: Sámi-suoma-sámi sátnegirji = Saamelais-suomalais-saamelainen sanakirja. Ohcejohka : Girjegiisá
  • Sammallahti, Pekka & Morottaja, Matti 1993: Säämi-suomâ sänikirje = Inarinsaamelais-suomalainen sanakirja. Ohcejohka : Girjegiisá, 1991.
  • Sammallahti, Pekka 1998: The Saami languages : an introduction. Kárásjohka : Davvi girji.
  • Sammallahti, Pekka 2002: North Saami resource dictionary. Publications of the Giellagas Institute ; vol. 1. Oulu : [Oulun Yliopisto], 2002.
  • Sammallahti, Pekka 2005: Láidehus sámegiela cealkkaoahpa dutkamii. Kárásjohka : Davvi girji, 2005.
  • Sammallahti, Pekka & Klaus Peter Nickel 2006: Sámi-duiskka sátnegirji = Saamisch-deutsches wörterbuch.. Karasjok : Davvi Girji, 2006.
  • Sammallahti, Pekka 2007: Gielladutkama terminologiija. Kárásjohka : Davvi girji, 2007.
  • Sammallahti, Pekka 2007: Inarinsaamen käänteissanakirja - Inari Saami Reverse Dictionary. Publications of the Giellagas Institute ; vol. 6. Oulu : [Oulun Yliopisto], 2007.
  • Nickel, Klaus Peter & Pekka Sammallahti 2008: Duiskka-sámi sátnegirji = Deutsch-saamisches wörterbuch.. Karasjok : Davvi Girji, 2008.
  • Nickel, Klaus Peter & Pekka Sammallahti 2011: Nordsamisk grammatikk.. Karasjok : Davvi Girji, 2011.

LähteetMuokkaa

  1. Anarâš-lostâ 21.1.2008. Anarâškielâ servi. Viitattu 2.7.2009. (inarisaameksi)
  2. a b c d e f g Suomen professorit 1640–2007, Professoriliitto, (ISBN 978-952-99281-1-8 ja 978-952-99281-2-5, viitattu 23 lokakuuta 2019), s. 646-647 
  3. Sammallahti, Pekka: Norjansaamen Itä-Enontekiön murteen äänneoppi (ISBN 951-9019-20-0, Ph.D-thesis / University of Helsinki; julkaistu sarjassa Suomalais-ugrilaisen seuran toimituksia, ISSN 0355-0230; 160) 1977. Helsinki: Suomalais-ugrilainen seura. Viitattu 23.10.2019.
  4. Veli-Matti Autio: Suomen professorit. Finlands professorer. Professoriliitto, 2000. ISBN 951-95189-6-7. s. 604
  5. Markus Sjöberg: Hyvä maisemakuva on enemmän kuin tekniikkaa 4.11.2016. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 23.10.2019.

Aiheesta muuallaMuokkaa