Pekka Pohjanvalo

suomalainen toimitusjohtaja ja kansanperinteen kerääjä

Pekka Pohjanvalo, nimi aik. Petter Jermolajev Loginov (26. kesäkuuta 1900 Uuksalonpää, Salmi22. tammikuuta 1970 Vaasa) oli suomalainen toimitusjohtaja, talousneuvos, kirjailija ja salmilaisen kansanperinteen ja murresanaston kerääjä.[1][2]

Maanviljelijäperheeseen syntynyt Pohjanvalo kävi suomalaisen ja venäläisen kansakoulun. Hän siirtyi vuonna 1916 Sortavalaan töihin liikealalle ja opiskeli samalla Sortavalan kauppakoulussa. Vuonna 1920 Pohjanvalo meni suorittamaan asevelvollisuuttaan ja jäi sitten neljän vuoden ajaksi armeijan palvelukseen vääpelinä toimien esikuntatehtävissä. Isänsä kuoltua Pohjanvalo hoiti sitten kotitilaansa Salmissa 1924–1939. Tässä vaiheessa hän alkoi kerätä talteen tietoa Salmin kansanperinteestä ja kansankulttuurista.[1][2]

Pohjanvalo sai Karjalan maakunnan ensimmäisen palkinnon osallistuttuaan vuonna 1935 Kalevalan riemuvuoden kilpakeräykseen kokoelmalla, johon sisältyi satuja, kaskuja, legendoja, myytillisiä- ja syntytarinoita ym. Pohjanvalo sai palkinnon myös Karjalaisen osakunnan vuosina 1932–1933 järjestämästä kansanomaisten sananparsien keruukilpailusta. Hän oli kahden vuoden 1936–1937 ajan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran stipendiaattina ja vuoden saksalaisen Ahnenerbe-tutkimusinstituutin stipendiaattina keräten kansanperinneaineistoa. Pohjanvalo osallistui myös romaanillaan Piilopirtti WSOY:n pienoisromaanikilpailuun, jossa kirjailija Mika Waltari sai ensimmäisen palkinnon romaanilla Vieras mies tuli taloon. Hän perusti kotikyläänsä nuorisoseuran, urheiluseuran ja vuonna 1938 lainakirjaston.[1][2]

Sotavuosina 1939–1945 Pohjanvalo oli eri rintamalohkoilla puolustuslaitoksen rahastonhoitajana, talousupseerina ja kahden vuoden ajan raskaan tykistön patteriston vääpelinä. Sotien jälkeen Pohjanvalo asettui asumaan Vaasaan vuonna 1945.[1]

Vaasassa Pohjanvalo sai valmiiksi ja julkaisi Salmin murteen sanakirjan I osan 1947 ja täydennysosan 1950. Hänestä tuli 1946 Sanakirjasäätiön jäsen, vuonna 1947 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ja Suomen muinaismuistoyhdistyksen jäsen sekä 1948 Talonpoikaiskulttuurisäätiön jäsen. Talousneuvoksen arvon Pohjanvalo sai 1948. Pohjanvalo oli myös Numismaattisen yhdistyksen, Etelä-Pohjanmaan maakuntaliiton, Vaasan Kauppaseuran ja Vaasan Sortavalaseuran jäsenenä. Hän osallaistui ainoana maallikkona Helsingissä pidettyyn Pohjoismaiseen etnologikonferenssiin.[1][2]

Julkaisuja muokkaa

  • Salmin murteen sanakirja. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 233. Helsinki 1947
  • Salmin murteen sanakirja: täydennysosa - Dictionnaire du dialecte de Salmi: supplément. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 233. Helsinki 1950

Lähteet muokkaa