Pekka Niskanen (taiteilija)

Pekka Niskanen (s. 1961)[1] on kuvataiteilija, joka työskentelee nykytaiteen kentällä myös kuraattorina ja opettajana.

Niskanen väitteli kuvataiteen tohtoriksi 2014. Hänen väitöskirjansa otsikko on "Taide identiteettien politiikan rakentajana".

Niskasen teoksia on Helsingin taidemuseo HAMin ja Nykytaiteen museo Kiasman kokoelmissa. Videoteoksia on esitetty muun muassa New Yorkin White Box -galleriassa vuonna 2004 ja Galleria Hippolytessä 2014. Hän on lavastanut ja puvustanut vuonna 2005 Rigoletton Göteborgin oopperaan.[1]

Niskasen lyhytelokuva Minä ja La Tourette (2015) on saanut rahoitusta usealta taholta: Oskar Öflundin säätiö, Taike, Helsingin kulttuurikeskus, VISEK Visuaalisen taiteen edistämiskeskus, AVEK - Audiovisuaalisen Viestintäkulttuurin Edistämiskeskus.[2] Kadonneen kuvion rahoittajia olivat AVEK - Audiovisuaalisen Viestintäkulttuurin Edistämiskeskus/ Veli Granö ja VISEK Visuaalisen taiteen edistämiskeskus.[3] Pitkän dokumentin Virtuaalisen sodan (2012) rahoittivat AVEK - Audiovisuaalisen Viestintäkulttuurin Edistämiskeskus, Suomen elokuvasäätiö SES ja Yleisradio / TV 1. Se on esitetty Ylen Dokumenttiprojektissa.[4].

Elokuvia ja videoinstallaatioita muokkaa

  • Minä ja La Tourette (2015), kuvaus, leikkaus, ohjaus, käsikirjoitus (kaksikanavainen videoinstallaatio)
  • Virtuaalinen sota (Virtual War 2012), ohjaus, käsikirjoitus (pitkädokumentti)
  • East Timor at Peace Station (2009), tuottaja, ohjaus, käsikirjoitus, leikkaus (kokeellinen videoinstallaatio)
  • Kadonnut kuvio (2003), tuottaja (lyhyt kokeellinen elokuva)
  • Ryokan Mother Tongue - Hotelli Äidinkieli (2002), käsikirjoitus, tuottaja, ohjaus, leikkaus (kaksikanavainen videoinstallaatio)
  • Girl Bathing in a Kitchen Sink, A (2000), ohjaus, käsikirjoitus, leikkaus (kokeellinen elokuva) esitetty 15.2.2001 YLE TV1 Uusi Kino
  • 4 Songs: As a Matter of Fat (1998), ohjaus (kaksikanavainen videoinstallaatio) Kiasman kokoelma

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa