Pekka Brofeldt (kalastusneuvos)
Pekka Brofeldt (12. lokakuuta 1884 Hämeenlinna – 23. joulukuuta 1966 Tuusula) oli suomalainen kalastusneuvos ja Evon kalastuskoeaseman johtaja.[1][2][3]
Pekka Brofeldtin vanhemmat olivat Hämeenlinnan kuritushuoneen ja työvankilan johtaja, valtiopäivämies ja kollegiasessori Petter Adolf Brofeldt (1843–1898) ja Anna Augusta Bergström. Hän pääsi ylioppilaaksi Hämeenlinnan lyseosta 1904 ja valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi 1910 ja filosofian maisteriksi 1912. Hän teki opintomatkoja Saksan ohella Skandinavian maihin ja Viroon. Brofeldt opiskeli kalataloutta Saksassa yhdeksän kuukauden ajan vuosina 1913–1914 kalabiologien Schiemenzin ja Hoferin johdolla. Hän tutustui tällöin myös Saksan suurimman kalanviljelylaitoksen toimintaan.[1][2][3][4]
Vuonna 1916 Brofeldt nimitettiin Evon kalastuskoulun ja kalastuskoeaseman johtajaksi. Vuoden 1919 alussa hän siirtyi kalastusneuvokseksi vastaperustettuun kalastushallitukseen Helsinkiin, mutta jatkoi myös Evon kalastuskoeaseman johtajana vuoteen 1948 saakka. Sen jälkeen kun kalastushallitus yhdistettiin maataloushallitukseen vuonna 1924, Brofeldt nimitettiin kalastusneuvokseksi maataloushallituksen kalatalousosastolle ja hän hoiti virkaa vuoteen 1952 saakka. Hän patentoi kalahissin ja oli aktiivisesti mukana rakennettuihin jokiin liittyvissä kalatalouskysymyksissä.[1] [2][3]
Brofeldt julkaisi useita kalataloudellisia tutkimuksia koti- ja ulkomaisissa julkaisuissa. Hän oli Suomen Kalastusyhdistyksen johtokunnan jäsen vuodesta 1923 alkaen ja Kalatalousklubin sihteri vuodesta 1919. Suomen sisällissodan aikana Brofeldt oli eversti Vilkmanin esikunnassa kansliapäällikkönä.[2]
Pekka Brofeldt oli naimisissa vuodesta 1913 Tyyni Hedvig Hjeltin kanssa.[3]
Julkaisuja
muokkaa- Kalanlihan kemiallinen kokoumus ja kaloriarvo (ravintoarvo). 1 nide. Suomen kalatalous 12. Suomen kalastusyhdistys, Helsinki 1912
- Epämuodostuneista hauenpäistä. Meddelanden af Societas pro Fauna et Flora Fennica, v. 38, 1911-1912
- Kalojen sukupuolien väliset suhteet. 3 nide. Suomen kalatalous 15. Suomen kalastusyhdistys, Helsinki 1914-1915
- Tuusulan järven kaloista ja kalastusoloista sekä ehdoituksia näiden parantamiseksi. 3 nide. Suomen kalatalous 15. Suomen kalastusyhdistys, Helsinki 1914-1915
- Eläintieteellisiä leikkelyharjoituksia: imettäväisen pää, hengityselimet ja sydän. Vanamon kirjasia, n:o 7. Helsinki 1915
- Tietoja järviemme kalastosta. Suomen kalatalous 4. Suomen kalastusyhdistys, Helsinki 1917
- Evon kalastuskoeasema: 25-vuotinen toiminta ja tulokset 1892-1917. Suomen kalatalous 6. Kalastushallitus, Helsinki 1920
- Ravusta ja raputuotantomme elvyttämisestä. Maataloushallituksen kalatalousosaston kirjanen, n:o 4. Maataloushallitus, Helsinki 1925
- Talvikalastus. Otava 1927
- Suomen kalojen ravintoarvosta. Eripainos Duodecim 1929, n:o 6. Helsinki 1929
- Rapu, vesistöjemme arvokkain hyötyeläin. Eripainos Maatalous n:o 10. Helsinki 1931
- Fishermanś guide to the river Petsamojoki. Finnish Tourist Association, Helsinki 1935
- Fishing in Finland. Suomen-matkat, Helsinki 1935, 1939
- Neuvoja Petsamojoella urheilukalastusta harjoittaville. Suomen matkailijayhdistys, Helsinki 1935
- Urheilukalastajan matkaopas Suomessa. Suomen matkailijayhdistys, Helsinki 1935
- Urheilukalastuksen kansantaloudellisesta merkityksestä: esitelmä Suomen urheilukalastajain liiton kokouksessa 27/4 1934. Suomen urheilukalastajain liitto, Helsinki 1935
- Vesivoimalaitoksien turbiinit kalojen kulkuteinä. Suomen vesivoimayhdistys, Helsinki 1937
- Selostus Kokemäenjoen pato- ja nuottakalastuspaikkojen omistus- ja käyttöoikeudesta. Suomen kalatalous 12. Maataloushallitus. Kalataloudellinen tutkimustoimisto, Helsinki 1938
- Jokamiehen kalastusoikeus ja muut poikkeukselliset kalastusmääräykset. Otava 1943
- Selostus chinook- eli kuningaslohen mätimunien tuonnista Suomeen sekä näiden ja niistä syntyneiden poikasten menestymisestä täällä: Suomen urheilukalastajien liiton kokouksessa 28/4 1943 pidetty esitelmä. Helsinki 1943
- Selostus vesivoimalaitoksien ja uiton kalastukselle tuottamasta vahingosta ja tämän torjumisesta - Redogörelse över den skada vattenkraftverken och virkesflottningen åsamkar fisket samt möjligheterna att förebygga densamma. Suomen vesivoimayhdistys, Helsinki 1949
- Ankeriaasta ja sen istuttamisesta vesistöihimme. Suomen kalastusyhdistys, Helsinki 1955
- Opas kalanpoikasten kuljettajille ja istuttajille. Kalanviljelyksen ystävien sarjajulkaisu, 42. Kalanviljelyksen ystävät, Borgå 1960
- Rapujen istuttamisesta. Kalanviljelyksen ystävien sarjajulkaisu, 41. Kalanviljelyksen ystävät, Borgå 1960
- Jalokalat ja niiden kartuttaminen vesissämme. Kalanviljelyksen ystävien sarjajulkaisu, 43. Kalanviljelyksen ystävät, Porvoo 1962
- Fiskodlingens vänner r.f. 25 år. Fiskodlingens vänner, Helsingfors 1965
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c Suomen Kalakirjasto : Pekka Brofeldt (1884-1966)
- ↑ a b c d Päivästä päivään. 50 v. täyttää tänään..., Helsingin Sanomat, 12.10.1934, nro 275, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 12.10.2024
- ↑ a b c d Ylioppilasmatrikkeli 1904, matrikkelinumero 28909
- ↑ Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899 : Petter Adolf Brofeldt