Wikipedia

Peeter Järvelaid

 Tämän artikkelin tai sen osan kieliasua on pyydetty parannettavaksi.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin kieliasua.

Peeter Järvelaid (s. 28. marraskuuta 1957) on virolainen oikeustieteilijä ja historioitsija. Hän on kirjoittanut pääasiallisesti Euroopan ja Viron oikeushistoriasta käyttäen semioottista ja yksilökeskeistä tutkimussuuntausta. Järvelaidin kirjoituksia on julkaistu viroksi, englanniksi, saksaksi, venäjäksi, ranskaksi, ruotsiksi, suomeksi ja latviaksi. 2000-luvulla hänen tutkimuksensa ovat keskittyneet 1900-luvun kansainvälisiin suhteisiin, mikä on vaatinut tutkimustyötä Saksan ja Puolan arkistoissa. Vuodesta 2012 Järvelaid on tutkinut pääasiallisesti Saksan diplomaattisen edustuksen toimintaa Baltiassa ja Suomessa.

Peeter Järvelaid vuonna 2006.

Ura muokkaa

Järvelaid on syntyi Tallinnassa, upseerin perheeseen.[1] Hän valmistui juristiksi Tarton yliopistosta vuonna 1981 ja on väitellyt oikeustieteen tohtoriksi Moskovan Oikeuden Instituutissa vuonna 1990.[2] Järvelaid työskenteli Tarton yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuosina 1981-1997. Hän oli vuodesta 1992 ylimääräinen Viron oikeushistorian professori sekä vuodesta 1993 vakituinen Viron oikeushistorian professori. Vuonna 1997 hän sai Alexander von Humboldt -säätiön stipendin, joka mahdollisti vuosina 1998-2000 ja 2012 jatkamisen tutkijana eurooppalaisen oikeushistorian alalla Max Planck -instituutissa ja muissa maineikkaissa Saksassa tutkimuskeskuksissa. Vuodesta 2000 Järvelaid on ollut oikeushistorian professori Nord-akatemiassa, josta myöhemmin tuli Tallinnan yliopiston oikeustieteen laitos. Vuosina 1997-2000 oli Järvelaid Viron oikeusministerin neuvonantaja. Hän on ollut Viron Maanpuolustusakatemian (2003-2005) ja Viron Meriakatemian (2006-2007) rehtori.[2] Vuosien 2014-2015 vaihteessa hän toimi vierailevana tutkijana Regenburgin yliopiston oikeudellisessa instituutissa.[3]

Tunnustukset muokkaa

Järvelaidille myönnettiin vuonna 2003 ensimmäisen luokan Bundesverdienstkreuz.[2]

Julkaisuja muokkaa

  • Die Rezeption Kelsens und der Einfluss der Reinen Rechtslehre in Estland. Robert Walter, Clemens Jabloner, Klaus Zeleny (Ed.). Hans Kelsen anderswo - Hans Kelsen abroad: Der Einfluss der Reinen Rechtslehre auf die Rechtstheorie in verschiedenen Ländern, 73 - 88. Hans-Kelsen-Institut - Universität Wien, Austria: Manz'sche Verlags Wien (2010).
  • Das Frühwerk Ilmar Tammelos: Der Weg zum Wissenschaftler. Raimund Jakob, Lothar Philipps, Erich Schweighofer, Csaba Varga (Ed.). Auf dem Weg zur Idee der Gerechtigkeit. Gedenkschrift für Ilmar Tammelo 5 -21. Wien-Münster: LIT (2009).
  • Friedrich Georg von Bunge und Leo Leesment. Ein biographischer Essay. Baltisch-europäische Rechtsgeschichte und Lexikographie 233 - 280. Heidelberg, Heidelberger Akademie der Wissenschaften: Universitätsverlag Winter (2009).
  • Baltische Rechtswissenschaftsgeschichte: Professor Jüri Uluots (1890-1945) in seiner und unserer zait. Juridiskā zinātne = Law, 740, 73 - 94. (2008).
  • Europäische Rechtshistoriker des 19. Jahrhunderts Professor Oswald Schmidt - ein Jurist aus Livland, der während des Zeitalters des Nationalismus und nationalen Erwachens Rechtsgeschichte lehrte. Juridiskā zinātne = Law, 61 - 72. (2008).
  • Kein Staat ohne Staatsmythos. Kalevipoeg – seine staatstragende Gestaltung für Estland. Ein Versuch das Reich Kreutzwalds und Kalevipoegs zu rekonstruieren. Diestelkamp, B. (Ed.). Liber Amicorum Kjell A. Modeer 285 - 294. Lund: Lund University Press (2007).
  • Baltische Rechtswissenschaftsgeschichte: zwei grenzüberschreitende Rechtshistoriker Friedrich von Bunge und Leo Leesment. Juridiskā zinātne = Law, 99 - 138. Rīga: Latvijas Universitāte: Latvia (2006).
  • F. G. von Bunge als Professor an der Universität Dorpat/Tartu (1831-1842). In: Õpetatud Eesti Seltsi Toimetised XXXV: Tundmatu Friedrich Georg von Bunge: Materjale Õpetatud Eesti Seltsi konverentsilt 200 aastat prof Friedrich Georg von Bunge (1802-1897) sünnist Tartu Ülikooli ajaloo muuseumis 27. aprillil 2002.., 2006, 70 - 75. (2006).
  • Kalevipoeg - seine staatstragende Gestaltung für Estland: Versuch, Kalevipoeg durch Kreutzwalds Leben zu rekonstruieren. Kalevipoeg: das estniche Nationalepos, 307 - 314. Stuttgart, Berlin: Berlin: Mayer (2004).
  • Enlargement of the European Union in the 21-st century - either integration or moving on parallel ways? In: Evaluation of legislation: proceedings of the fourth congress of the European Association of Legislation (EAL): Evaluation of legislatio,n in Warsaw (Poland), 15th-16th 2000. Baden-Baden: European Association of Legislation ; Deutsche Gesellschaft für Gesetzgebung, 2002, 156-169. (2002).
  • Rolle der Rechtsgeschichte bei der Wiederherstellung der Souveränität der baltischen Staaten in der 90-er Jahren. In: Rättshistoria i föränding. Olinska stiftelsen 50 ar.Ett internationellt symposium i Stockholm den 19-21 November 1997: Legal History in Change. The Olin Foundation for Legal History 50 Years; Stockholm; 19–21 November 1997. Lund: Lund University, 2002, 293 - 302. (2002).
  • Die Zeit zwischen den Weltkriegen: westliche Vorbilder für die innere Organisation der neuen Staaten? Die baltischen Staaten im Schnittpunkt der Entwicklungen: Vergangenheit und Gegenwart, 133 - 140. Basel: Schwabe Verlag. (2002).
  • Oikeuskanslerin instituutio Virossa – historiaa ja nykypäivää. Lakimies, 4, 726 - 734. (2001). Estonian legal culture on the threshold to the 21st century. International Journal of Legal Information, 1, 75 - 83. (2001).
  • Von Göttingen nach Dorpat : Johann Philipp Gustav Ewers (1779-1830). Jahrbuch des baltischen Deutschtums, Band XLVII 2000 (20 - 25). Lüneburg (2000).
  • The development of the Estonian legal system. Reform of the legal system of the Republic of Estonia, 1992-1999. Zeitschrift für europäisches Privatrecht, 4, 873 - 877. (2000).
  • Die historische Rechtsschule Rußlands in Dorpat und Professor Neumann. Steinbrücke. Estnische Historische Zeitschrift, 199 – 218. (1998).
  • Die historische Rechtsschule Russlands und Professor Neumann. Must, A. (Ed.). Steinbrücke (199 -218). Tartu: Ajaloosihtasutus Kleio (1998).
  • On the correlation of the legislative and executive power in the Republic of Estonia (1918-1940) Theorie und Institutionsystem der Gewaltentrennung in Europa. Budapest. (Studies on public administration and law ; 4), 139-148 (1993).

Lähteet muokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Peeter_Järvelaid&oldid=21512097”