Avaa päävalikko

Paul Celan (alk. Paul Antschel 23. marraskuuta 1920 – huhtikuu 1970) oli saksankielinen runoilija. Hän syntyi juutalaisperheeseen Bukovinan Cernăuţissa Romaniassa (nyk. Tšernivtsi, Ukraina, saks. Czernowitz). Toisen maailmansodan aikana hänen äitinsä ammuttiin ja isänsä kuoli pilkkukuumeeseen vankileirillä. Celan itse joutui romanialaisille työleireille vuoteen 1944 asti.[1] Celan on merkittävimpiä toisen maailmansodan jälkeisiä saksankielisiä runoilijoita.[2]

Paul Celan 1951
Paul Celan 1951
Henkilötiedot
Syntynyt 23. marraskuuta 1920
Tšernivtsi
Kuollut huhtikuu 1970
Pariisi
Ammatti kirjailija
Kirjailija
Äidinkieli saksa
Tuotannon kieli saksa
Esikoisteos Der Sand aus den Urnen, 1948
Pääteokset Mohn und Gedächtnis, 1952,
Allekirjoitus
Allekirjoitus
Aiheesta muualla
www.celan-projekt.de
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta
Paul Celanin hauta Pariisin lähellä Thiaisissa.

Sodan jälkeen Celan muutti Unkarin ja Itävallan kautta Ranskaan ja sai maan kansalaisuuden 1955. Hän teki merkittävän uran saksankielisenä runoilijana ja kääntäjänä eri kielistä. Celanin soinnikkaan melodinen runous muuttui vanhemmiten yhä vaikeaselkoisemmaksi, vaikka se toisaalta selvästi heijasti hänen elämänvaiheitaan. Hän uskoi, että hyvä runous pyrkii hiljaiseen kielenkäyttöön, mikä myöhemmin johti hänet epäilemään kielen mahdollisuuksia ilmaisukeinona.[1]

Celan joutui runoilija Yves Gollin plagiaattisyytöksien kohteeksi, mikä nuoruudesta lähtöisin olleiden juutalaisuuteen liittyvien traumojen ohella sai hänet eristäytymään ja masentumaan, ja hän hukuttautui 49-vuotiaana Seineen.

Ingeborg Bachmannin ja Celanin 2009 julkaistu kirjeenvaihto Herzzeit vuosilta 1948–1961 on herättänyt merkittävää huomiota, sillä se on paljastanut heidän suhteensa paljon tiiviimmäksi kuin aiemmin oli tiedetty. Kriitikkojen silmätikkuina olleet molemmat kirjailijat ovat vasta kuolemansa jälkeen saaneet ansaitsemaansa arvostusta, ja heitä pidetään nykyisin kirjallisen modernismin tienviitoittajina.[3]

Celanin tunnettuja teoksia ovat Sprachgitter (1959), Die Niemandsrose (1963), Lichtzwang (1970) ja Zeitgehöft (1976).[1] Suomeksi on julkaistu yksittäisiä runoja, Jukka Koskelaisen kääntämä runovalikoima Niin kuin kivelle puhutaan (1993) sekä Jyrki Kiiskisen suomentama kertomus "Keskustelu vuorella" ("Gespräch im Gebirg").

Palkinnot ja tunnustuksetMuokkaa

Suomennetut teoksetMuokkaa

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b c Seppo Zetterberg (toim. suomalainen laitos): Muutosten vuosisata 6, s. 260. WSOY, 1995. ISBN 951-0-18423-3.
  2. Jyrki Kiiskinen: Runoilijan dialogi. Parnasso, nro 2/2017, s. 43.
  3. Leena Eilittä: Saksassa kohistaan Bachmannin ja Celanin suhteesta yle.fi. Viitattu 22.6.2009.
  4. Kulturkreis.eu: 1953-1989 Förderpreise, Ehrengaben (abgerufen am 1. April 2015)

Aiheesta muuallaMuokkaa

Tämä kirjailijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.