Pasianssi

yksin pelattava korttipeli

Pasianssi on yksin pelattavien korttipelien yleisnimi.[1] Pasiansseihin kuuluu erilaisia pelejä, jotka voivat poiketa toisistaan hyvinkin suuresti.

Tietokoneella pelattava Klondike-pasianssi Linux-ympäristössä.
Yhdysvaltalainen nainen pelaa pasianssia. Valokuva noin vuodelta 1910.

Ranskassa pelejä kutsutaan nimellä patience [pasjɑ̃s], joka tarkoittaa kärsivällisyyttä ja josta suomenkielinen nimi on johdettu. Englanninkielisissä maissa kaikenlaisista yksin pelattavista peleistä käytetään sanaa solitaire (yksinäisyys), joka Yhdysvalloissa käsittää myös pasianssin. Britanniassa sen sijaan nimenomaan korteilla pelattavia yksinpelejä kutsutaan nimellä patience [peɪʃəns].lähde?

Joskus pasianssilla tarkoitetaan luultavasti yleisintä pasianssipeliä, Klondikea, josta on tehty joidenkin muiden ohella myös useamman pelaajan versioita. Pelissä tarkoituksena on ”järjestää” kortit tiettyyn järjestykseen maittain ja suuruusjärjestykseen.

Toinen varsinkin tietokonepelinä suosittu pasianssi on Spider.

PasianssejaMuokkaa

Pasiansseista on tehty myös runsaasti tietokonepelejä, kuten Microsoft Windowsin oletuspasianssit, PySol tai useiden Linux-jakeluiden mukana tuleva AisleRiot.

Pelin historiaa ja terminologiaaMuokkaa

Pasianssi pelinä kiteytyy sen englanninkieliseen nimeen 'patience', joka tarkoittaa kärsivällisyyttä. Suomen kielen nimestä 'pasianssi' ei siis ole pääteltävissä, että peleissä on tarkoitus koetella kärsivällisyyttä ja älyäkin. [2]

Nimi 'solitaire' tulee ranskan kielestä ja tarkoittaa yksinäistä, mistä onkin helppo tehdä johtopäätös pelin luonteesta yksinpelinä. Pelin syntyperää on helppo kuvitella ranskalaiseksi, kun todellisuudessa peliin viehättyneinä he vain omivat pelin 1800-luvun alkupuoliskolla. Kirjallisuudessa pasianssiin on viitattu jo 1700-luvulla, mutta peli lienee tätä huomattavasti vanhempi. [2]

LähteetMuokkaa

  1. Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.


KirjallisuuttaMuokkaa

  • Kurki-Suonio, Ilmo (toim.): Pasianssit. Helsingissä: Otava, 2003. ISBN 951-1-19446-1.
  • Lyncker, Ursula von: Suuri pasianssikirja: 111 kiinnostavaa peliä aloittelijoille ja kokeneemmille pelaajille. (Patiencen: Die 111 interessantesten Auslagen, 1985.) Toimittanut Anni Pathenschneider. Suomentanut Raimo Salminen. Helsinki: WSOY, 1992. ISBN 951-0-17556-0.
  • Marjomaa, Aimo: Pasianssia pelaamaan. Tampere: Pilot-kustannus, 2005. ISBN 952-464-383-9.
  • Omasta, Vojtěch: Suuri pasianssikirja. (Patience neue und alte Spiele, 1985.). Suomentanut Raija Solatie. Östersundom: Kirjalito, 1987. ISBN 951-28-1665-2.
  • Sandgren, Tore & Alanko, Marja-Liisa: Pelataan korttia: 66 pasianssia. Helsinki: WSOY, 1988. ISBN 951-0-14870-9.
  • Schenkmanis, Ingalill & Schenkmanis, Ulf & Gissy, Peter: Korttipelit ja pasianssit. (64 kortspel, 1982.). Suomentanut Anja Aatola ja Eero Mänttäri. Hämeenlinna: Karisto, 1992. ISBN 951-23-3147-0.
  • Sosna, Heinz: 24 uutta pasianssia. (Neue Patiencen, 1987.). Suomentanut Raimo Salminen. Helsinki: WSOY, 1989. ISBN 951-0-15786-4.

Aiheesta muuallaMuokkaa

Tämä harrastuksiin tai vapaa-aikaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.