Avaa päävalikko

Pasi "Sleeping" Myllymäki (s. 1950 Janakkala[1]), on suomalainen punk- ja underground-piireistä tuttu kokeellisiin lyhytelokuviin erikoistunut elokuvaohjaaja.

Pasi Myllymäki valmistui graafiseksi suunnittelijaksi Lahden käsi- ja taideteollisesta oppilaitoksesta vuonna 1976. Punk-liikkeen tee-se-itse-hengen innoittamana hän ryhtyi valmistamaan lyhyitä Super 8 mm -kaitafilmielokuvia yhdessä harrastajakuvaaja Risto Laakkosen kanssa. Kaksikko tehtailikin lähes 50 kokeellista lyhytelokuvaa vuosina 19761985. Lähes kaikki näistä elokuvista ovat kestoltaan alle kolmeminuuttisia magneettiäänifilmejä.

Hyvää yötä Good night (1978) oli "kinetiikan ja surrealismin täydellinen synteesi", joka merkitsi Myllymäelle "murtautumista unettomuuden ja painajaisen väliselle ruhjealueelle". Näillä linjoilla jatkoi myös elokuva Sleeping (1979). Myllymäki kirjoittikin Uuden ajan aura -lehdessä, että "elokuvaa ei enää pitäisi kokea unena. Ennen katsoja seurasi turvallisesti sivusta, mitä elokuvan näyttelijöille tapahtuu. Mutta nyt elokuva tapahtuu katsojille. Suoran elokuvan aikakausi on alkanut". Elokuvantekijöiden into välittyi kuitenkin heikonlaisesti yleisölle. Teostensa uneliaasta vastaanotosta tuohtuneena Myllymäki otti käyttöön taiteilijanimen "Sleeping".

Myllymäen ja Laakkosen lyhytelokuvien pelkistetty ilmaisu oli useimmille liikaa sulatettavaksi. Niinpä heidän elokuviaan ei esitetty lainkaan virallisissa elokuvatapahtumissa, vaan ainoastaan kaitafilmiharrastajien elokuvakatselmuksissa sekä uuden aallon musiikkitapahtumissa. Esimerkiksi 3000 autoa (1980) on minimalistisen elokuvan klassikko, johon Myllymäki ja Laakkonen kuvasivat stop motion -animaationa henkilöautojen etumaskeja hämeenlinnalaisten tavaratalojen pysäköintialueilla. Vastaavasti elokuvassa Viisi sanaa (1982) luetellaan nykysuomen sanakirjassa esiintyviä alatyylisiä ilmaisuja sukupuolielimille.

Myllymäki julkaisi myös ajan tavan mukaisesti vuosina 19791982 omaa A6-kokoista pienlehteään nimeltä Maanalainen kaitaelokuva. Lehden artikkelit olivat manifestimaisia tekstejä "uuden aallon kulttuurista" ja samalla vimmaisia tunteenpurkauksia kaitafilmipiirien konservatiivisia arvoja vastaan.

Pasi "Sleeping" Myllymäen ja Risto Laakkosen lyhytelokuvia esitettiin kattava valikoima osana Avanto-festivaalin Sähkömetsä-esityssarjaa elokuvateatteri Orionissa sekä Kiasmassa 17.-19. marraskuuta 2006. Huhtikuussa 2007 julkaistiin Sähkömetsä -nimellä Mika Taanilan, Perttu Rastaan, Kirsi Väkiparran, Kari Yli-Annalan ja Hannu Eerikäisen kirjoittama suomalaisen kokeellisen elokuvan historiikki, jossa Myllymäen ja Laakkosen elokuvat ovat keskeisesti esillä. Myös kirjan julkistamistilaisuudessa, elokuvateatteri Orionissa, esitettiin kaksikon elokuvia.

Myllymäen ja Laakkosen elokuvien retrospektiivi nähtiin Turun elokuvakerho ry:n sekä Turun kulttuurikeskuksen järjestämänä Turussa, Vanhan Raatihuoneen salissa 16. huhtikuuta 2008. Toukokuussa 2008 Myllymäen ja Laakkosen elokuvia esitettiin Pariisissa 100% Finlande -tapahtumassa Mika Taanilan kuratoimassa Sähkömetsä-sarjassa, joka nähtiin myös Pietarissa tammikuussa 2009. Myllymäen lyhytelokuvien retrospektiivi esitettiin vuonna 2016 Mäntän kuvataideviikoilla.[2]

Vuonna 2017 Myllymäen 1970- ja 1980-lukujen lyhytelokuvia näytetään osana Venetsian biennaalia Pohjoismaisen paviljongin ryhmänäyttelyssä Mirrored.[3] Myllymäen ensimmäinen lyhytelokuva pitkän tauon jälkeen, Otila Magic Blues (2016), kilpaili Tampere Film Festivalin Kotimainen kilpailu -sarjassa vuonna 2017.[4]


Epätäydellinen filmografiaMuokkaa

  • Omena The Apple (1976)
  • Aja hiljaa (1978)
  • Hyvää yötä Good Night (1978)
  • Vaeltavat valo-olennot (1978)
  • Fire of Life (1979)
  • Horizontal (1979)
  • Miten salaperäinen liftari poimii kolme kiveä (1979)
  • Sleeping (1979)
  • Vedestä nousee ufo (1979)
  • Andalusialainen koirankoppi (1980)
  • Asfalttibaletti (1980)
  • Eorba (1980)
  • 3000 autoa (1980)
  • Maanalainen kaitaelokuva 4 (1980)
  • 5 reikää selluloidissa (1980)
  • Värityskirja. Nyt! (1980)
  • Ajo maapallon ympäri (1981)
  • Ele (1981)
  • Lumoava migreeni (1981)
  • Maanalainen kaitaelokuva Japanissa (1981)
  • Salamat iskevät kirkkaalta taivaalta (1981)
  • SSU (Sano se ujosti) (1981)
  • Värinää maisemassa (1981)
  • Forssa-ilmiö (1982)
  • Jatkuu (1982)
  • Kahvila Ruusu (1982)
  • Kuminen umpiauto (1982)
  • Laulu fariseuksista (1982)
  • Maanalainen kaitaelokuva 8 (1982)
  • Mustat alku- ja lopputekstit (1982)
  • Radioaktiivista värinää (1982)
  • Systemaattinen kuin sperma (1982)
  • Viisi sanaa (1982)
  • 1982 – sensuurin vuosi (1982)
  • Kirous jatkaa julmaa kulkuaan (1983)
  • Kristinusko viehättää (1983)
  • Mä oon stadista (1983)
  • Nauhuri on ihmeellinen keksintö (1983)
  • Niagara-ilmiö (1983)
  • Puhe fariseuksista (1983)
  • 15 vitsiä (1983)
  • Viilletyt valtimot (1984)
  • Murra murra (1985)
  • Otila Magic Blues (2016)

LähteetMuokkaa

Taanila, Mika: Maanalainen kaitaelokuva, Underground DIY Cinema. Avanto-katalogi, 2006, s. 8–9. [1]

  1. Avanto Festival. Viitattu 21.11.2016.
  2. Pasi "Sleeping" Myllymäki Mäntän kuvataideviikot. Viitattu 27.11.2016.
  3. Suomalainen punk-liike pääsee ensi vuonna esille Venetsian biennaalissa Yle uutiset. 21.11.2016. Viitattu 21.11.2016.
  4. Kotimainen kilpailu 2017 Tampere Film Festival. Viitattu 6.3.2016.

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • Taanila, Mika: Seitsemännen taiteen sivullisia – kokeellinen elokuva Suomessa 1933–1985. Sähkömetsä – suomalaisen videotaiteen ja kokeellisen elokuvan historiaa 1933–1998. Valtion taidemuseo / Kuvataiteen keskusarkisto, Helsinki, 2007. ISBN 978-951-53-2940-0. Teoksen verkkoversio.
  • Nummelin, Juri: 3000 autoa kankaalla. Aamulehti Valo, 2006, nro 17.11.2006.
  • Vartiainen, Tuukka: Suomi-filmin salainen historia. Kymen Sanomat, 2006, nro 17.11.2006.
  • Römpötti, Harri: Kaitafilmiltä videolle, maan alta galleriaan. Helsingin Sanomat, 2007, nro 1.5.2007.
  • Kujanpää, Kaisa: Maanalaisesta elokuvasta tuli museokelpoista. Turun Sanomat, 2008, nro 14.4.2008.