Avaa päävalikko

Gustaf Wrede af Elimä

suomalainen aatelismies ja originelli
(Ohjattu sivulta Parkanon paroni)
Tämä artikkeli kertoo "Parkanon paronina" tunnetusta metsänhoitajasta ja suojeluskunta-aktiivista. Varkauden ruukin perustaja Gustaf Wrede af Elimästä on eri artikkeli.

Gustaf Wrede af Elimä eli Parkanon paroni (13. huhtikuuta 1853 Vaasa23. lokakuuta 1939 Tenhola) oli Parkanossa asunut kansanomainen aatelismies ja originelli, joka toimi Parkanon hoitoalueen metsänhoitajana 1893–1918 ja asui eläkkeellä ollessaankin Parkanossa. Hänet tunnettiin 1920–1930-luvuilla suojeluskunta-aktiivina.

Hänen isänsä oli Vaasan läänin maaherra Carl Gustaf Fabian Wrede ja äitinsä Margareta Sofia Eleonora Glansenstjerna. Gustaf Wreden sisaruksia olivat ylijohtaja Carl Ernst Wrede, senaattori Otto Wrede sekä vankien ystävä Mathilda Wrede. Hän pääsi ylioppilaaksi Vaasan alkeisoppilaitoksesta 1873 ja valmistui metsänhoitajaksi Evon metsäopistosta vuonna 1878. Wrede toimi aluemetsänhoitajana Hyrynsalmella 1883–1893 ja Parkanossa 1893–1918.[1]

Paroni tunnettiin pitkästä parrastaan ja tukastaan sekä askeettisista elämäntavoistaan, sotilaselämän ihailusta ja voimakkaasta isänmaallisuudesta. Hän osallistui myös aktiivisesti Parkanon suojeluskuntatoimintaan. Paroni oli 1930-luvun alussa mukana Lapuan liikkeen toiminnassa ja kirjoitti ahkeraan Sinimusta- ja Fascisti-nimisiin lehtiin. Hän oli myös Fascisti-lehden päätoimittajana kesällä 1931.

Parkanon paronilla oli tapana pukeutua hyvin yksinkertaisesti - hän käytti sarkavaatteita ja pieksuja, päässä hänellä oli Väinämöisen lakki ja selässä tuohikontti. Viimeisinä vuosinaan hän käytti kuitenkin suojeluskuntapukua näiden asusteiden sijaan.

Parkonon paroni vaikutti myös Suomen hirvikannan pelastamiseen. Vuonna 1918 Suomen hirvikanta oli rauhoituksesta huolimatta supistunut muutamaan kymmeneen yksilöön jotka elivät Parkanon alueella valtion metsissä. Aluemetsänhoitajana toimnut Parkanon paroni sai opetusministeriöltä 5 000 markan apurahan joka mahdollisti sen että hirviä saatiin pyydettyä ja sijoitettua vartioituun hirviaitaukseen jossa ne olivat turvassa salametsästäjiltä. Parin vuoden kuluttua aitauksessa ollut hirvikanta oli kasvanut muutamaan kymmeneen yksilöön ja eläimet vapautettiin. Vuonna 1923 säädetty hirvien metsästyskielto sai sitten hirvikannan lähtemään jälleen kasvuun.[2]

Parkanon paronista on jäänyt elämään paljon juttuja ja kaskuja.[3]

Paroni Wrede ol naimisissa vuodesta 1884 Wendla Eleonora (Venny) Munsterhjelmin (1859-1928) kanssa. Heillä oli kaksi tytärtä jotka kuolivat naimattominsa sekä poika Rabbe Carl Gustaf joka kuoli 25-vuotiaana liikenneonnettomuudessa Amerikassa.[4]

Paroonin markkinoiden yhteydessä 3.8.2012 paljastettiin Parkanon paronin patsas nimeltään "Paroonin henki". Lasikuituinen patsas on sastamalaisen kansantaiteilija Tauno Vuorenniemen käsialaa ja se sijaitsee Keskuskadun ja Satakunnankadun liikenneympyrässä. Patsaan on tilannut Parkanon Nuorisoseura.[5]

KirjallisuuttaMuokkaa

  • Parkanon parooni : ihminen roolin ja tarinoiden takana, Mäkynen-Schouwvlieger, Aune, Parkano-seura, 1994

LähteetMuokkaa