Pariisin rauha (1783)

Pariisin rauhansopimus solmittiin vuonna 1783 Amerikan vallankumouksen päättyessä.[1]

The Definitive Treaty of Peace Between the Kingdom of Great Britain and the United States of America
Sopimuksen viimeinen sivu
Sopimuksen viimeinen sivu
Allekirjoitettu 3. syyskuuta 1783
Sijainti Pariisi, Ranska
Allekirjoittajat Flag of Great Britain (1707–1800).svg Ison-Britannian kuningaskunta David Hartley
Betsy Ross flag.svg Yhdysvallat John Adams, Benjamin Franklin, John Jay
Kielet englanti
Benjamin Westin maalaus Pariisin rauhansopimuksen allekirjoittamisesta. Vain Yhdysvaltain lähettiläät päätyivät kankaalle, sillä brittiläinen delegaatio kieltäytyi poseeraamasta.

Siihen kuuluviksi lasketaan useita sotaa käyneiden valtioiden kahdenvälisiä sopimuksia:

  • Britannian ja Yhdysvaltojen välinen sopimus Pariisissa 3. syyskuuta 1783
  • Britannian ja Ranskan välinen sopimus, joka allekirjoitettiin Versaillesissa 20. tammikuuta 1783, vahvistettiin syyskuussa Pariisissa
  • Britannian ja Espanjan välinen sopimus samasta paikasta
  • Britannian ja Hollannin tasavallan välinen sopimus, joka lopullisessa muodossaan allekirjoitettiin vasta 20. toukokuuta 1784.

Yhdysvaltojen ja Britannian sopimuksen pääkohdatMuokkaa

  1. Britannia tunnustaa Yhdysvallat (New Hampshire, Massachusetts Bay, Rhode Island ja Providence Plantations, Connecticut, New York, New Jersey, Pennsylvania, Delaware, Maryland, Virginia, Pohjois-Carolina, Etelä-Carolina ja Georgia) vapaaksi, suvereeniseksi ja itsenäiseksi valtioksi ja että Ison-Britannian kruunu ja kaikki sen perilliset ja seuraajat luopuvat vaatimuksistaan hallitukselle, omaisuudesta ja alueellisista oikeuksistaan
  2. Yhdysvaltojen ja Brittiläisen Pohjois-Amerikan väliset rajat määriteltiin Mississippi-joesta eteläisiin siirtokuntiin. Britannia luovuttaa aiemmin omistamansa maansa
  3. Sovittiin kalastusoikeuksista Saint Lawrencen lahdella ja Newfoundlandin matalikolla
  4. Sovittiin vanhojen velkojen hoidosta
  5. Sovittiin Britannian kansalaisten Yhdysvalloissa omistaman yksityisen maaomaisuuden palauttamisesta
  6. Molemmat maat saavat käyttää Mississippi-jokea kulkuväylänä
  7. Kaikki sotavangit vapautetaan molempien osapuolten toimesta
  8. Aselevon jälkeen vallatut maat palautetaan korvauksetta
  9. Sopimus tulee voimaan kuudessa kuukaudessa

Ranskan ja Britannian sopimuksen pääkohdat [2]Muokkaa

  1. Rauhanjulistus.
  2. Vanhojen sopimuksien vahvistaminen maiden välillä.
  3. Vankien ja panttivankien vaihto toteutetaan kuuden viikon kuluessa ratifioinnin jälkeen; myös laivat (laivasto- ja kauppalaivat), jotka on takavarikoitu vihollisuuksien päättymisen jälkeen merellä, on palautettava
  4. Britannian kruunu saa Newfoundlandinsaaret takaisin paitsi Saint-Pierre ja Miquelonin saaria.
  5. Ranskan kruunu luopuu kalastusoikeuksista Cape Bonavistan ja Cape St. Johnin välillä (Newfoundlandin itärannikolla); mutta sen sijaan säilyttää kalastusoikeudet Cape St. Johnin ja Cape Rayn välillä (Newfoundlandin länsirannikolla).
  6. Ranskalaiset voivat edelleen kalastaa Saint Lawrencen lahdella.
  7. a Britannian kruunu palauttaa Länsi-Intiassa Saint Lucian Ranskalle ja luovuttaa myös Tobagon, sen jälkeen kun brittiläisten uudisasukkaiden oikeudet taataan molemmilla saarilla.
  8. Ranskan kruunu palauttaa Grenadan, Saint Vincentin, Dominican, St. Christopherin, Neviksen ja Montserratin Britannialle edellyttäen, että ranskalaisten uudisasukkaiden oikeudet taataan saarilla.
  9. Afrikassa Britannian kruunu luovuttaa Senegal-joen alueen Ranskalle ja palauttaa Ranskalle Goréen saaren.
  10. Ranskan kruunu takaa Britannian kruunulle Gambia-joen alueen ja Jamesin linnoituksen.
  11. Briteillä on oikeus harjoittaa kumikauppaa St. John -joen suusta Portendic Bayhin, mutta he eivät saa perustaa sinne pysyviä siirtokuntia (eri Afrikan omistusalueiden rajat määritetään kolmen kuukauden kuluessa ratifioinnin jälkeen)
  12. Britannian ja Ranskan pääsy muihin osiin Afrikan rannikkoa jatketaan tavanomaiseen tapaan.
  13. Intiassa Britannian kruunu palauttaa Ranskalle kaikki siirtokunnat Orissan rannikolla ja Bengalissa, kuten sodan alussa – ja ranskalaiset saavat vapauden tehdä ojan Chandannagarin ympäri (viemäröintiä varten) – ja turvaa mahdollisuuksien mukaan Ranskan kauppaan alueella.
  14. Britannian kruunu toimittaa myös Puducherryn ja Karikalin Ranskalle
  15. Mahé ja Suratissa sijaitseva tehdas palasivat myös Ranskan hallintaan 13 artiklan mukaisilla turvasäännöksillä.
  16. Britannia ja Ranska lopettavat intialaisten liittolaistensa avustamisen toisiaan vastaan neljän kuukauden kuluessa (tulitaukomääräykset on jo lähetetty Intiassa oleville brittiläisille ja ranskalaisille joukoille).
  17. Britannian kruunu luopuu rajoituksista, jotka koskevat ranskalaisten käyttöä Dunkerquen satamassa Ranskassa.
  18. Ranska ja Britannia tekevät uudet kaupalliset sopimukset vuoden 1786 loppuun mennessä.
  19. Kaikki jommankumman osapuolen sodan alkamisen jälkeen valloittamat alueet, joita ei ole mainittu yllä, on palautettava sotaa edeltäville omistajilleen.
  20. Molempien kansakuntien pitäisi pystyä ottamaan haltuunsa St. Pierre & Miquelon, St. Lucia, Gorée, Grenada, Grenadiinit, St. Vincenti, Dominica, St. Christopher, Nevis ja Montserrat kolmen kuukauden kuluessa sopimuksen ratifioinnista sekä Intiassa sijaitsevissa kaupungeissa jne. 6 kuukauden sisällä.
  21. -24 Tekniset tiedot.

Espanjan ja Britannian sopimuksen pääkohdatMuokkaa

  1. Rauhanjulistus
  2. Vanhojen sopimuksien vahvistaminen maiden välillä.
  3. Vankien ja panttivankien vaihto toteutetaan kuuden viikon kuluessa ratifioinnin jälkeen; myös laivat (laivasto- ja kauppalaivat), jotka on takavarikoitu vihollisuuksien päättymisen jälkeen merellä, on palautettava.
  4. Britannian kruunu luovuttaa Menorcan Espanjalle.
  5. Britannian kruunu luovuttaa Itä-Floridan ja Länsi-Floridan Espanjalle – brittiläisillä uudisasukkailla on ratifiointipäivästä 18 kuukautta aikaa lähteä alueelta (aikaa voidaan pidentää, jos uudisasukkaat eivät pysty järjestämään omaisuutensa myyntiä tuossa ajassa).
  6. Uuden Espanjan mantereella [valtaosassa Amerikkaa Yhdysvaltojen eteläpuolella] brittiläiset saavat kaataa ja kuljettaa puuta Bellize-joen (tai Wallis-joen) ja Rio Hondon välisellä alueella (molemmat ovat avoinna molempien merenkulkijoille) kannakselle, joka muodostaa Bellize-joen ja Rio Nuevon (Uusijoen) levennyksestä, josta raja kulkee suoraan kannaksen yli Rio Nuevoon, Rio Nuevoa pitkin se tulee vastapäätä jokea [merkitty mukana olevaan karttaan], joka virtaa Rio Hondoon; sitten tuolle joelle, alavirtaan Rio Hondoon ja lopuksi alas Rio Hondoa merelle. Komissaarit merkitsevät paikat, joihin britit voivat perustaa siirtokuntia, ja kaikki Espanjan mantereella ja sen saarilla olevat brittiläiset muuttavat näihin siirtokuntiin 18 kuukauden kuluessa ratifioinnin jälkeen (Espanjan viranomaisten avulla). Tälle alueelle ei saa tehdä linnoituksia, ja kaikki olemassa olevat on purettava. Brittiläiset uudisasukkaat voivat myös kalastaa toimeentulonsa nimetyn alueen rannikolla ja naapurisaarilla (mutta he eivät saa käyttää mainittuja saaria muulla tavalla).
  7. Espanjan kruunu palauttaa Providencen saaret ja Bahamansaaret Britannialle (samanlaiset määräykset kuin artikla 5).
  8. Kaikki jommankumman osapuolen sodan alkamisen jälkeen valloittamat alueet, joita ei ole mainittu yllä, on palautettava sotaa edeltäville omistajilleen.
  9. Molemmat osapuolet tekevät uudet kaupalliset sopimukset vuoden 1786 loppuun mennessä.
  10. Molempien osapuolten pitäisi pystyä ottamaan haltuunsa Itä-Floridan, Providencen ja Bahaman kolmen kuukauden kuluessa sopimuksen ratifioinnista, jos mahdollista aikaisemmin.
  11. - 12. Tekniset tiedot

Hollannin ja Britannian sopimuksen pääkohdatMuokkaa

  1. Rauhanjulistus
  2. Toistensa lippujen kunnioittaminen merellä jatkuu
  3. Vankien ja panttivankien vaihto toteutetaan kuuden viikon kuluessa ratifioinnin jälkeen; myös laivat (laivasto- ja kauppalaivat), jotka on takavarikoitu vihollisuuksien päättymisen jälkeen merellä, on palautettava
  4. Intiassa Hollannin tasavallan kenraalikuvernööri luovuttaa Negapatnamin kaupungin Britannian kruunulle, mutta sen voi vaihtaa johonkin vastaavaan omaisuuteen, jos heillä on sellainen käytettävissä.
  5. Britannian kruunu palauttaa Trincomaleen Hollannin tasavallan kenraalikuveröörille sekä kaikki muut hollantilaiset kaupungit, linnoitukset, satamat ja siirtokunnat, jotka brittijoukot (mukaan lukien Itä-Intian kauppakomppanian joukot) valloittivat sodan aikana
  6. Hollannin tasavallan kenraalikuvernööri lupaa olla estämättä brittiläisten merenkulkua Itäisillä merillä
  7. Komissaarit nimitetään keskustelemaan merenkulkuoikeuksista Afrikan rannikolla ja Cape Apolloniasta [nykyisessä Ghanassa], jotka ovat olleet Englannin Afrikka-komppanian ja Hollannin Länsi-Intian komppanian välisten kiistojen syy.
  8. Kaikki jommankumman puolen sodan alkamisen jälkeen valloittamat alueet, joita ei ole mainittu yllä, on palautettava sotaa edeltäville omistajilleen
  9. - 11.tekniset tiedot

LähteetMuokkaa

  1. Treaty of Paris Britannica. Viitattu 23.7.2013.
  2. Beatson, Robert Naval and Military Memoirs of Great Britain London, Longman (1804), via Google Books, accessed 2008-01-17

Aiheesta muuallaMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pariisin rauha (1783).