Pareiasaurit

Pareiasaurit (Pareiasauridae) on sukupuuttoon kuollut varhaisten anapsidisten matelijoiden heimo. Ne olivat suuria kasvinsyöjiä, jotka kukoistivat permikaudella. Pareiasaurien pituus vaihteli 60-300 senttimetrin välillä, ja jotkut saattavat ovat sattaneet tulla yli 600 kiloa painaviksi. Ne olivat vankkoja otuksia, lyhyillä hännillä, tukevilla raajoilla ja leveillä jaloilla. Pareiasaureja suojasivat osteodermeiksi kutsutut luulevyt, jotka levittyivät pitkin niiden ihoa. Niiden raskaat päitä koristivat useat reunukset ja kohoumat.

Pareiasauridae
Scutosaurus karpinskii
Scutosaurus karpinskii
Myöhäispermikausi
270–250 Ma
Mahdollinen jälkeläistaksoni Testudines selvinnyt nykyaikaan
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Matelijat Reptilia
Lahko: Procolophonomorpha
Alalahko: Procolophonia
Yläheimo: Pareiasauroidea
Lydekker, 1889
Heimo: Pareiasauridae
Lydekker, 1889
Alaryhmät
Deltavjatia vjatkensis

Niiden lehdenmuotoiset hampaat, joissa oli useita huippuja, muistuttavat iguaanien, caseidien ja muiden kasveja syövien matelijoiden hampaita. Tämä hampaisto yhdessä leveän ruumiin kanssa, joka on saattanut sisältää laajan ruoansulatuskanavan, ovat todisteita kasvipohjaisesta ruokavaliosta.

Jotkut paleontologit, kuten Michael Lee, väittävät, että pareiasaurit sisältävät nykyisten kilpikonnien suoran esi-isän. Pareiasaurien kalloilla on useita ominaisuuksia, jotka muistuttavat kilpikonnia, ja joidenkin lajien suojat muuntuivat osaksi luisiksi levyiksi, jotka olivat mahdollisesti esiasteita kilpikonnien selkäkilville.[1] Jalil ja Janvier, totesivat myös laajassa pareiasaurien suhteiden tutkimuksessa että kilpikonnat ovat lähisukulaisia "kääpiö" pareiasaureille, kuten Pumiliopareialle.[2] Kilpikonnien tarkat suhteet ovat kuitenkin vielä kiistanalaiset, ja pareiasaurien kilvet voivat olla homologisia kilpikonnien kuorien kanssa.[3]

FylogeniaMuokkaa

Alla on kladogrammi Jalil ja Janvier pohjalta (2005):[2]

Parareptilia 

Millerettidae

Nyctiphruretia

Nycteroleteridae

Nyctiphruretidae

Procolophonia
Procolophonoidea

Procolophonidae

Owenetta

Barasaurus

Hallucicrania

Lanthanosuchidae

Pareiasauroidea

Sclerosaurus

Pareiasauria

Bradysaurus seeleyi

Nochelesaurus

Embrithosaurus

Deltavjatia

Velosauria

Pareiasaurio marroquí

Pumiliopareiasauria

Provelosaurus americanus

Anthodon serrarius

Pumiliopareia pricei

Testudines

Therischia

Shansisaurus

Shihtienfenia

Pareiasuchus peringueyi

Pareiasuchus nasicornis

Pareiasaurus

Scutosaurus

Sanchuansaurus

Pareiasáurido de Kupferschiefer

Elginia


Toinen kladogrammi perustuu Tsuji et al. (2013) tutkimukseen:[4]

Pareiasauria

"Bradysaurus" seeleyi

Bradysaurus baini

Nochelesaurus

Embrithosaurus

Bunostegos

Deltavjatia

Parasaurus

Velosauria

Nanopareia

Provelosaurus

Anthodon

Pumiliopareia

Shansisaurus

Shihtienfenia

Pareiasuchus peringueyi

Pareiasuchus nasicornis

Arganaceras

Elginia

Obirkovia

Pareiasaurus

Sanchuansaurus

Scutosaurus



LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Lee, M.S.Y. (1997). "Pareiasaur phylogeny and the origin of turtles." Zoological Journal of the Linnean Society, 120(3): 197-280. doi:10.1111/j.1096-3642.1997.tb01279.x
  2. a b Jalil, N.-E. and Janvier, P. (2005). "Les pareiasaures (Amniota, Parareptilia) du Permien supérieur du Bassin d’Argana, Maroc." Geodiversitas, 27(1) : 35-132.
  3. deBraga, M. and Rieppel, O. (1997).
  4. Tsuji, L. A. & Sidor, C. A. & Steyer, J. - S. B. & Smith, R. M. H. & Tabor, N. J. & Ide, O.: The vertebrate fauna of the Upper Permian of Niger—VII. Cranial anatomy and relationships of Bunostegos akokanensis (Pareiasauria). Journal of Vertebrate Paleontology, 2013, 33. vsk, s. 747. doi:10.1080/02724634.2013.739537. (englanniksi)