Paraguayn sisällissota

Paraguayn sisällissota käytiin vuonna 1947 maaliskuusta elokuuhun Paraguayta hallitsevien konservatiivien ja hallitusta vastustavien kapinallisten välillä.

Kenraali Higinio Morínigo nousi Paraguayn presidentiksi vuonna 1940, edellisen presidentin José Félix Estigarribian kuoltua lento-onnettomuudessa. Maan hallitus valitsi puolustusministeri Morínigon presidentiksi kahden kuukauden ajaksi, kunnes vaaleilla valittaisiin uusi presidentti. Morínigo kuitenkin hylkäsi perustuslain ja hallitsi sotilasdiktaattorina. Hänen hallituskaudellaan maassa oli jatkuvasti levotonta: oli lakkoja, yleislakkoja ja opiskelijamellakoita. Paraguayn asevoimat saivat 45 prosenttia valtion tuloista, ja ne pysyivätkin uskollisina presidentille, murskaten hänen vastustajiensa vastarinnan.

Heinäkuussa 1946 Morínigo salli maassa poliittisen toiminnan, joka oli ollut kiellettyä vuodesta 1940 lähtien. Hän muodosti kaksipuoluehallituksen (Febrerista- ja Colorado-puolue), mutta 11. tammikuuta 1947 Febrerista-puolue erosi hallituksesta, syyttäen Morínigoa Coloradojen suosimisesta. Febrerista-puolue yritti johtajansa Rafael Francon (entinen Paraguayn presidentti) johdolla kaapata vallan muiden liberaalien sekä kommunistien avustamana ja maassa syttyi sisällissota. Tähän asti presidentille uskolliset asevoimat jakautuivat, lähes koko laivaston ja osan armeijasta asettuessa kapinallisten puolelle. Suurin osa upseereista (melkein neljä viidesosaa) oli kapinallisten puolella. Sisällissotaa käytiin maaliskuusta elokuuhun 1947, jolloin liberaalit kärsivät tappion, kun Morínigo oli saanut lähes koko maan hallintaansa.

Morínigo pysyi vallassa, kunnes 6. kesäkuuta 1948 hänet syrjäytettiin sotilasvallankaappauksella. Seuraavan 15 kuukauden aikana Paraguayssa oli 5 eri presidenttiä.

Lähteet

• Kohn, George C.: Dictionary of Wars. Facts on File Publications, New York, 1986. ISBN 0 948894 091.
• Morínigo and World War II U.S. Library of Congress. Country Studies. Viitattu 20.12.2018. (englanniksi)