Pohjola Vakuutus

suomalainen vakuutusyhtiö, osa OP- yrityskonsernia
(Ohjattu sivulta Palovakuutusyhtiö Pohjola)

Pohjola Vakuutus Oy (vuosina 2016–2019 OP Vakuutus Oy[3]) on vuonna 1891 perustettu vakuutusyhtiö ja OP-ryhmän tytäryhtiö.

Pohjola Vakuutus Oy
Perustettu 1891
Toimitusjohtaja Vesa Aho[1]
Liikevaihto 1398,6 milj. euroa (2022)[2]
Liikevoitto 116,7 milj. euroa (2022)[2]
Tilikauden tulos 79 milj. euroa (2022)[2]
Emoyhtiö OP Ryhmä
Kotisivu op.fi/pohjolavakuutus

Pohjola-konserniin kuuluu Pohjola Vakuutuksen lisäksi Baltiassa toimivat Seesam-yhtiöt.lähde? Vuonna 2022 Pohjola Vakuutuksen markkinaosuus Suomessa oli 32,6 prosenttia, mikä teki siitä markkinajohtajan.[2]

Historia muokkaa

1891–1969 muokkaa

 
Pohjola-vakuutuksen entinen tuotemerkki[4]
 
Entinen Pohjola-vakuutuksen pääkonttori Helsingin Aleksanterinkadulla
 
Entisen Vakuutusyhtiö Eurooppalaisen logo

Suomalaiskansallinen Pohjola-vakuutus Oy perustettiin vuonna 1891 nimellä Palovakuutus-Osakeyhtiö Pohjola. Myöhemmin nimi vakiintui muotoon Vakuutusosakeyhtiö Pohjola.[5] Muutamaa vuotta myöhemmin sen sisaryhtiöksi perustettiin Tapaturmavakuutus-Osakeyhtiö Kullervo.lähde? Pohjola-yhtiön osakkeita alettiin noteerata Helsingin pörssissä vuonna 1912.[5]

Vuonna 1931 ostettiin Vakuutus Oy Imatra-Karjala.[5]

Vuonna 1961 perustettiin Eläkevakuutus-oy Ilmarinen.[5]

1970–1999 muokkaa

Pohjolan kaksi suurinta omistajaa, Suomi-yhtiö ja Salama fuusioituivat Suomi-Salamaksi vuonna 1970, jolloin myös matkavakuutusyhtiö Eurooppalaisesta tuli Pohjolan tytäryhtiö. 1970-luvun puolivälissä Pohjola ja Suomi-Salama muodostivat Pohjola-yhtiöt ja Kullervo fuusioitiin Pohjolaan.lähde?

Suomi-yhtiö oli Suomalaisen puolueen lähellä toimivien yhtiö, mikä ajautui nuorsuomalaisten, perustuslaillisten, haltuun. Tämän vuoksi Suomalaisen puolueen kannattajat perustivat itselleen Salama-yhtiön.[6]

Vuonna 1984 vakuutusyhtiö Sampo luopui omistuksestaan eläkevakuutusyhtiö Ilmarisesta ja siitä tuli Pohjolan tytäryhtiö. 1988 Pohjola sopi ristiinomistuksesta ruotsalaisen vakuutusyhtiö Skandian kanssa.lähde?

Vuonna 1997 Pohjola ja Eesti Ühispank ostivat virolaiselta vakuutusyhtiö Seesamilta yhteensä 70 prosenttia henkivakuutusyhtiö Seesam-Lifestä.[7] Suomi-yhtiö myi henkivakuutusyhtiönsä Salaman Pohjolalle, jolloin muodostui Pohjola-Yhtymä.[5]

Vuonna 1999 Merita Pankki myi Kansallis Osake-Pankin myötä saamansa Pohjolan osakkeet Skandialle. Pohjola liittyi Skandian ja Storebrandin muodostamaan pohjoismaiseen vakuutusyhtiö Ifiin. Vielä samana vuonna Skandia myi Pohjolan osakkeensa edelleen Sampo-Leonialle (ent. ja nyk. Sampo), joka sai määräysvallan Pohjolan yhtiökokouksessa. Suomi-yhtiö puolestaan myi pääosan omista Pohjolan osakkeistaan Ilmariselle ja Osuuspankkiryhmälle, joista tuli toinen pääomistaja.lähde?

2000– muokkaa

Sampo-Leonia myi Pohjolan osakkeensa Suomi-yhtiölle ja Ilmariselle vuonna 2000. Samalla Pohjola irrottautui If-yhteistyöstä.lähde? Vuonna 2001 henkivakuutusyhtiö Pohjolan myytiin Suomi-yhtiölle.[5] Pohjolan, Ilmarisen, Suomi-yhtiön ja Osuuspankkiryhmän yhteistyö päättyi, Pohjola osti A-vakuutuksenlähde? ja Conventum Oyj fuusioitiin Pohjolaan.[5] Pohjola aloitti yhteistyön Säästöpankkien kanssa 2002.lähde?

Pohjola palasi henkivakuutusliiketoimintaan vuonna 2004 perustamalla Henkivakuutusosakeyhtiö Pohjolan. Yhtiön vakuutuskanta saatiin Suomi-yhtiöltä[5] arvoltaan noin 1,2 miljardin euroa. Samalla Pohjolan ristiinomistus Suomi-yhtiön ja Ilmarisen kanssa purettiin.lähde?

Pohjola-yhtymä oli yksi Suomen suurimmista vakuutusyhtiöistä. Konsernilla oli 1,6 miljoonaa asiakasta. Sen liikevaihto oli 1 191 miljoonaa euroa ja vakuutusmaksutulot 798 miljoonaa euroa vuonna 2004. Rahastoissa hallinnoitavat varat olivat noin 1,5 miljardia euroa. Osakkeenomistajia oli noin 19 000 ja työntekijöitä n. 2 650 henkilöä (2004).lähde?

Syksyllä 2005 OKO (nykyinen OP Yrityspankki) ilmoitti ostavansa enemmistön Pohjola-yhtymä Oyj:n osakkeista[5] ja vakuutuskonsernista tuli pankin tytäryhtiö. Yhteensä yli 2 miljardin euron kauppa on ollut suurimpia Suomessa tapahtuneita yrityskauppoja. Pohjola-yhtymän osakkeiden noteeraus Helsingin Pörssissä päättyi vuonna 2006. Pohjola-yhtymä sulautui emoyhtiöönsä joulukuussa 2006 ja jatkoi toimintaa Pohjola Vakuutus Oy:nä.[5]

Vuonna 2007 tulos ennen veroja oli 181 miljoonaa euroa. Pohjola liittyi osaksi K-ryhmän K-Plussa -kanta-asiakasohjelmaa keväällä 2007.lähde?

Huhtikuussa 2016 Pohjola Vakuutus Oy muutti nimekseen OP Vakuutus Oy.[8] Nimi oli käytössä vuoteen 2019 asti.[3]

Organisaatio muokkaa

Pohjolan vahinkovakuutustoiminnassa on kaikkiaan 295 konttoria, joista 279 toimii samoissa tiloissa Osuuspankkien kanssa myös asiamiesten hoitaessa vakuutusasioita. Vuoden 2007 lopussa vahinkovakuutustoiminnassa oli yhteensä 2 247 henkilöä, joista Suomessa 2 023 ja Baltian maissa 224.lähde?

Pohjola-konserniin kuuluu Pohjola Vakuutuksen lisäksi Baltiassa toimivat Seesam-yhtiöt.lähde?

Pohjola Vakuutuksen toimitusjohtaja on Vesa Aho (2023).[1]

Tuotteet ja markkinat muokkaa

Vuonna 2022 Pohjola Vakuutuksen markkinaosuus Suomessa oli 32,6 prosenttia, mikä teki siitä markkinajohtajan.[2]

Henkilöasiakkaille tarjotaan esimerkiksi ajoneuvo-, koti-, terveys-, matka-, eläin- ja henkivakuutuksia.[9] Yritysasiakkaat voivat vakuuuttaa esimerkiksi ajoneuvoja, henkilöstöä, omaisuutta, toimintaa tai vastuuta.[10]

Kritiikkiä muokkaa

Tammikuussa 2021 uutisoitiin, että Pohjola Vakuutus on irtisanonut yksipuolisesti tuhansia epidemiavakuutuksia yritysasiakkailtaan, koska vakuutusyhtiö ei katsonut epidemiavakuutuksen olevan tarkoitettu kattamaan koronapandemian aiheuttamia menetyksiä.[11] Monet ravintolat haastoivat Pohjola Vakuutuksen tämän vuoksi oikeuteen. Käräjäoikeuden vuonna 2021 tehdyn päätöksen mukaan Pohjola Vakuutuksen tuli korvata koronarajoituksista aiheutuneita vahinkoja. Seuraavana vuonna korkein oikeus kuitenkin kumosi päätöksen eikä Pohjola Vakuutus näin ollen ollut korvausvastuussa ravintoloiden menetyksistä.[12]

Heinäkuussa 2021 Helsingin Sanomat uutisoi Pohjola Vakuutuksen toistuvista lakirikkomuksista liikennevahinkojen käsittelyyn liittyen. Eduskunnan oikeusasiamies oli linjannut joulukuussa 2020, että ”lakisääteisten pakollisten liikennevakuutusasioiden korvauskäsittelyn organisointi ja päätöksen­teko­järjestelmä Pohjolassa on ollut erittäin laaja­mittaisesti epäonnistunut”. Käsittelyajat olivat pidentyneet lakisääteisestä kuukaudesta jopa puoleentoista vuoteen.[13]

Helsingin Sanomat raportoi 7. syyskuuta 2023, että Finanssivalvonta (Fiva), joka valvoo pankkeja ja vakuutusyhtiöitä, antoi julkisen varoituksen Pohjola Vakuutukselle. Fivan mukaan yhtiö on viivytellyt korvausasioiden käsittelyssä, laiminlyönyt määräaikoja ja kärsinyt riittämättömästä sisäisestä valvonnasta sekä tiedonkeruujärjestelmistä. Pohjola Vakuutus ei ole aloittanut useita korvausasioita välittömästi ja seitsemän arkipäivän sisällä niiden käsittelyn aloittamisesta huhtikuun 2020 ja marraskuun 2022 välillä. Yhtiö ei myöskään ole antanut useita tarvittavia korvauspäätöksiä määräaikoihin nähden vuosina 2019-2022, ja se ei ole toimittanut tarvittavia asiakirjoja muutoksenhakuelimelle valitusasioissa. [14]

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. a b Vakuutusliiketoiminnan vastuuhenkilöt www.op.fi. Viitattu 3.5.2023.
  2. a b c d e Vakuutusvuosi 2022 Finanssiala. 25.4.2023. Viitattu 27.6.2023.
  3. a b Pohjola Vakuutus Oy Kauppalehti. 27.6.2023. Viitattu 27.6.2023.
  4. OP: OP-ryhmän osavuosikatsaus 1.1-30.6.2016 OP.
  5. a b c d e f g h i j Pohjola-Yhtymä Oyj — Osakehistoria www.porssitieto.fi. Viitattu 3.5.2023.
  6. Henkivakuutus-Osakeyhtiö Suomi — Historia www.porssitieto.fi. Viitattu 5.1.2022.
  7. LYHYESTI | Pohjola vahvistaa asemiaan Viron vakuutusmarkkinoilla Helsingin Sanomat. 11.4.1997. Viitattu 27.6.2023.
  8. Talouselämä: Hyvästi, Pohjola Pankki - Kaikki Pohjola-alkuiset yhtiöt muuttavat nimeään Talouselämä. 15.3.2016. Viitattu 27.6.2023.
  9. Vakuutukset verkosta | Vakuutusyhtiö Pohjola Vakuutus www.op.fi. Viitattu 27.6.2023.
  10. Pohjola Vakuutus yritysvakuuttaminen www.op.fi. Viitattu 27.6.2023.
  11. Pauliina Ainasoja: Pohjola irtisanoi tuhansia epidemiavakuutuksia – ei korvaakaan koronan aiheuttamia menetyksiä: "Aika petetty olo" 21.01.2021. MTV uutiset. Viitattu 22.7.2021.
  12. KKO tuli Pohjola Vakuutuksen ja ravintoloiden epidemiakorvauskiistassa vakuutusyhtiön kannalle: Valtioneuvoston asetuksia ei ole pidettävä viranomaisten määräyksinä Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 27.6.2023.
  13. Närhi, Jaakko: Pohjola Vakuutus rikkoo toistuvasti lakia liikenne­vahinkojen käsittelyssä – Toiminta ”erittäin laaja­mittaisesti epäonnistunut” Helsingin Sanomat. 8.7.2021. Viitattu 9.9.2021.
  14. Liisa Niemi HS: Fivalta julkinen varoitus Pohjola Vakuutukselle – kyse täysin poikkeuksellisesta toimesta Helsingin Sanomat. 7.9.2023. Viitattu 2.11.2023.

Aiheesta muualla muokkaa