Kartiohuhtasieniryhmä

Kartiohuhtasieniryhmä
Tieteellinen luokittelu
Domeeni:	Aitotumaiset Eucarya
Kunta:	Sienet Fungi
Kaari:	Kotelosienet Ascomycota
Alakaari:	Pezizomycotina
Luokka:	Pezizomycetes
Lahko:	Pezizales
Heimo:	Morchellaceae
Suku:	Huhtasienet Morchella
Laji:	elata
Kaksiosainen nimi
	Morchella elata ; Fr.
Katso myös
	Kartiohuhtasieniryhmä Commonsissa
	Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Kartiohuhtasieniryhmä (Morchella elata coll.)^[2] on korvasienen kaltaisten maljasienten lajiryhmä. Kartiohuhtasienet ovat ruokasieniä, joiden itiöemät kasvavat keväällä.^[3] Lajiryhmän taksonominen status on epäselvä, eikä toistaiseksi ole tiedossa, mitä lajia pitäisi kutsua perinteisellä Morchella elata -nimellä.^[4] Suomesta lajeja tunnetaan kaksi: Morchella importuna ja Morchella eximioides.^[2]

Koko ja ulkonäkö muokkaa

Kartiohuhtasienillä on nimensä mukaisesti kartiomainen ja terävälatvainen lakki, joka on 2–5 cm leveä ja 3–10 cm korkea. Väriltään lakki on kellan-, oliivin-, harmaan- tai mustanruskea. Lakin pinta on säännöllisen harjuinen ja lokeroinen. Lokerot ovat nuorena soikeita, myöhemmin pitkänomaisia ja poikkiharjuisia. Lakki on kasvanut alareunasta kiinni jalkaan. Sienen sileä, kerman- tai harmaanvaalea jalka on 3–15 cm pitkä, 1,5–4 cm paksu ja lakkia kapeampi. Koko sieni on ontto. Kartiohuhtasienten miedontuoksuinen, valkoinen malto on haurasta kuten korvasienellä ja sen maku on miellyttävä.^[3] Itiöpöly on kellertävänvalkoista.

Samankaltaiset lajit muokkaa

Kartiohuhtasienten kanssa samankaltainen laji on muun muassa pallohuhtasieni (Morchella esculenta), joka on kartiohuhtasieniä harvinaisempi. Myös pallohuhtasieni on erinomainen ruokasieni.^[3] Muita keväisiä sienilajeja, jotka muistuttavat kartiohuhtasieniä, ovat esimerkiksi poimukellomörsky (Ptychoverpa bohemica) ja raakana tappavan myrkyllinen korvasieni (Gyromitra esculenta). Korvasienen erottaa huhtasienistä siten, että korvasienen lakki ei ole kartiomainen vaan pyöreämpi ja muistuttaa tippaleipää tai aivoja.

Kasvuaika ja -paikka muokkaa

Kartiohuhtasienet kasvavat touko–kesäkuussa melko yleisenä koko Suomessa lukuun ottamatta pohjoisinta Suomea. Niiden tyypillisimmät kasvupaikat ovat puun kuorikasat, paloalueet, lehdot, kulotetut metsät ja rehevät pihamaat. Laji on kalkinsuosija.

Käyttö ravinnoksi muokkaa

Huhtasienet ovat herkullisia ruokasieniä. Toisin kuin toinen keväinen maljasienilaji korvasieni, huhtasienet eivät ole lainkaan myrkyllisiä eivätkä siten vaadi esikäsittelyä.^[3] Huhtasieniä voidaan säilöä esimerkiksi kuivaamalla tai pakastamalla.

Lähteet muokkaa

Luontonetti: Kartiohuhtasieni Viitattu 19.9.2011
Sepon sieniopas: Kartiohuhtasieni Viitattu 19.9.2011

Viitteet muokkaa

↑ Taksonomian lähde: Index Fungorum Viitattu 15.8.2008
↑ ^a ^b Kartiohuhtasieniryhmä – Morchella elata coll. Suomen Lajitietokeskus. Viitattu 26.11.2022.
↑ ^a ^b ^c ^d Eriksson, K. & Kotiranta, H.: Käytännön sieniopas, s. 54. Kirjayhtymä, 1985. ISBN 951-26-2809-0.
↑ Loizides, Michael et al.: Has taxonomic vandalism gone too far? A case study, the rise of the pay-to-publish model and the pitfalls of Morchella systematics. Mycological Progress, 4.3.2022, 21. vsk, nro 1, s. 7–38. doi:10.1007/s11557-021-01755-z. ISSN 1861-8952. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 26.11.2022. (englanniksi)

Aiheesta muualla muokkaa

[1] Taksonomian lähde: Index Fungorum Viitattu 15.8.2008

[laji.fi-2] Kartiohuhtasieniryhmä – Morchella elata coll. Suomen Lajitietokeskus. Viitattu 26.11.2022.

[opas-3] Eriksson, K. & Kotiranta, H.: Käytännön sieniopas, s. 54. Kirjayhtymä, 1985. ISBN 951-26-2809-0.

[4] Loizides, Michael et al.: Has taxonomic vandalism gone too far? A case study, the rise of the pay-to-publish model and the pitfalls of Morchella systematics. Mycological Progress, 4.3.2022, 21. vsk, nro 1, s. 7–38. doi:10.1007/s11557-021-01755-z. ISSN 1861-8952. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 26.11.2022. (englanniksi)

[2]

[3]

[4]

[1]