Paittasjärvi (järvi)
Paittasjärvi (pohjoissaameksi Báittasjávri) on Ruotsin Norrbottenissa Jällivaarassa ja Kiirunassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Kalixjoen vesistöalueeseen. Se sijaitsee noin 40 kilometriä Kiirunasta länteen.[2][3]
| Paittasjärvi | |
|---|---|
 Lake Paittasjärvi and Nikkaluokta from air in Kiruna och Gällivare, Sweden ja Paittasjärvi ja Nikkaluokta Kiirunassa ja Jällivaarassa |
|
| Maanosa | Eurooppa |
| Valtiot | Ruotsi |
| Läänit | Norrbottenin lääni |
| Maakunnat | Norrbotten |
| Kunnat | Jällivaara, Kiiruna |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kalixjoen vesistö |
| Valuma-alue | vesistön pääuoma |
| Järveen tulevat joet | Vistasjohka, Láddjujohka |
| Laskujoki | Kalixjoki |
| Järvinumero | SE753251-165378 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 465 m |
| Pituus | 19 km [a] |
| Leveys | 3,4 km [a] |
| Rantaviiva | 61,4 km |
| Pinta-ala | 29,8 km² |
| Valuma-alue | 1 065,3 km² [1] |
| Keskivirtaama | 23,9 m³/s (MQ) [1] |
| Saaria | 9 [b] |
 Paittasjärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Maantietoa muokkaa
Järvi on noin 19 kilometriä pitkä ja 3,4 kilometriä leveä. Leveys sisältää kuitenkin järven keskiosassa sijaitsevan Pirttivuopion, joka on lähes sulkeutunut lahti. Ilman sitä on järvi, ja samalla sen järvenselkä, vain 2,7 kilometriä leveä. Järvi ja sen laakso sijaitsevat aivan Skandien korkeaksi kohoavien vuorimaisen tunturialueen kaakkoisrajalla. Laakso, johon järvi on muodostunut, on syntynyt viime jääkaudella U-laaksoksi. U-laaksot muotoutuvat, kun virtaava vuoristojäätikkö uurtaa ja kuluttaa laakson kalliopohjaa voimakkaammin kuin sen reunoja pyöristäen laakson profiilin pyöreäksi. Ylhäältä katsoen Paittasjärven laakso on Y-kirjaimen muotoinen, koska siihen yhtyy luoteesta Vistasvággi ja lännestä Láddjujohkan laakso Láddjuvággi. Järvi sijaitsee päälaaksossa, missä jäätikön kulutus on syventänyt laaksoa eniten. Järven pohjoispuolella sijaitsee kahdeksan huippua, joista korkein on Ruoiddačohkka (977 metriä mpy.). Eteläpuolella on järven lähellä alavaa, mutta sielläkin kohoavat kauempana sijaitsevat tunturit varsin korkealle. Järven kaakkoispäässä sijaitsee järven lähellä Lárkinčohkka, jonka huippu kohoaa 1066 metrin korkeuteen, ja idempänä Fávrratčohkka, jonka huippu on 926 metrin korkeudessa. Järven länsipäässä sijaitsee Nikkaluotka, joka on retkeilijöiden suosima lähtöpaikka Kebnekaiselle kiipeileville retkeilijöille. Sinne tulee tie 870 Kiirunasta Kaalasjärven kylän kautta ja tie seuraa järven pohjoispuolta päätyen sitten Nikkaluotkaan. Kiirunan ja Jällivaaran välinen kuntaraja kulkee järven keskilinjaa pitkin.[3]
Vesistösuhteet muokkaa
Järven valuma-alueen koko on 1 065 neliökilometriä. Suurin osa siihen laskevasta vedestä on peräisin kahdesta joesta, jotka laskevat järven länsipäähän. Luoteesta siihen laskee Vistasjohka, jonka alajuoksu virtaa järveen Vistasvággia myöten ja jonka yläjuoksut sijaitsevat Kebnekaisen itäpuolella. Joki on myös mainittu olevan ylin osa koko Kalixjoen valuma-alueen pääuomaa. Lännestä laskee järveen Láddjujárven kautta tuleva Láddjujohka, jonka latvavedet tulevat Kebnekaisen eteläpuolelta. Muut tulo-ojat ovat viereisten vuortenrinteiden puroja. Järven luusua on 1,7 kilometriä pitkä lahti, sijaitsee järven itäpäässä. Siellä se laskee saaren kummaltakin puolelta ohi sen alapuolella sijaitsevaan Laukkujärveen. Tästä alkava järvien ketju on osa Kalixjoen vesistön pääuomaa ja sitä kutsutaan jo Kalixjoeksi. Järven luusuan keskivirtaama (MQ) on 23,9 m³/s ja kesiylivirtaama (MHQ) on 149 m³/s. Láddjujohkan tulovirtaama on keskimäärin 6,5 m³/s ja Vistasjohkan 13,2 m³/s.[1][3]
Luontoarvoja muokkaa
Järven ohi kulkee Kungsleden, joka on pitkä viitoitettu Skandeja seuraava vaellusreitti. Reitiltä haarautuu sivureitti Kebnekaisen kautta Nikkaluotkaan.
Historia muokkaa
Paittasjärvi mainitaan vanhoissa veroluetteloissa nimillä Paiista Tresk (1559), Paitze (1568), Paithes (1576), Paittes (1594) tai Piinetes träsk (1595). Järveä hyödynsivät Siggevaaran tai Lullebyn lapinkylien saamelaiset, joille kuului koko Jukkasjärven pitäjän itäpuoli.[4]
Nimistö muokkaa
Järven nimi on suomalainen sovinnaisnimi pohjoissaamelaisesta muodosta Báittasjávri ja sitä käytetään myös ruotsalaisessa viranomaisnimistössä. Otaksutaan, että nimi johtuu sanasta spáittas (nopea, vikkelä), koska lasku-uoma aiheuttaa vedelle järven luusuassa voimakkaan virran.[5]
Huomioita muokkaa
Lähteet muokkaa
- Wahlberg, Mats: Svenskt ortnamnslexicon (Arkistoitu – Internet Archive) (PDF-linkki), Språk- och folkminnesinstitutet, Uppsala, ISBN 91-7229-020-X, 2003 (ruotsiksi)
Viitteet muokkaa
- ↑ a b c Om flödesstatistik för Sveriges vattendrag (Arkistoitu – Internet Archive) (Excel-tiedostoon, selitykset (Arkistoitu – Internet Archive)), 13.11.2009, viitattu 26.2.2019 (ruotsiksi)
- ↑ Svenskt Vattendragsregister, Hydologi, SMHI, nro 102, karttalehdet 124 ja 125, ISSN 0283-772, 2006, viitattu 26.2.2019 (ruotsiksi)
- ↑ a b c Karttapiste: Paittasjärvi, Kiiruna, palvelusta www.hitta.se, viitattu 26.2.2019
- ↑ Ruong, Israel: Fjällapparna i Jukkasjärvi socken. Geographica, 1937, nro 3. Uppsala: 1241724. multi
- ↑ Wahlberg, Mats: Svenskt ortnamnslexicon, 2003, s. 247, viitattu 26.2.2019
Aiheesta muualla muokkaa
- Paittasjärvi (SE753251-165378) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. (ruotsiksi)