Avaa päävalikko

Paavo Ferdinand Nuotio (13. maaliskuuta 1901 Heinola14. marraskuuta 1968 Lahti)[1] oli suomalainen mäkihyppääjä, yhdistetyn urheilija ja pesäpalloilija.

Paavo Nuotio voitti mäkihypyn SM-kultaa 1925–1927 ja 1932, Salpausselällä vuosina 1925, 1927 ja 1932, Ounasvaaralla 1928 ja 1930, olympiakatsastukset 1928 ja ikämiesten Suomen mestaruuden vuosina 1938 ja 1939.[1] St. Moritzin talviolympialaisissa 1928 hän oli parhaana suomalaisena 12:s, ja vuotta myöhemmin hän sai voiton St. Moritzin kansainvälisissä kilpailuissa ja toisen sijan Davosissa.

Yhdistetyssä Nuotio saavutti 1928 olympiakatsastusten toisen sijan (Esko Järvinen voitti) ja parhaana suomalaisena neljännen sijan St. Moritzin talvikisoissa (Norjan kolmoisvoitto). Holmenkollenilla hän oli parhaimmillaan kolmas.

Paavo Nuotion urheilumenestystä täydensi pesäpallo, jossa hän voitti Lahden Mailaveikkojen joukkueessa SM-kultaa 1925 (suojeluskunnan nimissä) ja 1929–1932. Hän julkaisi vuonna 1933 yhdessä Lauri Valosen kanssa kirjan Mäenlaskun opas[1].

SaavutuksetMuokkaa

PesäpalloilijanaMuokkaa

  • 5 SM-kultaa: 1925, 1929, 1930, 1931, 1932[2]
  • 2 SM-hopeaa: 1927, 1933[2]
  • 2 SM-pronssia: 1934, 1935[2]

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. a b c Siukonen, s. 227
  2. a b c Pesäpallon SM-mitalistit Pesäpalloliitto. Viitattu 14.4.2018.