Avaa päävalikko

ElämäkertaMuokkaa

Talvisodan sytyttyä Paavo Korpi hakeutui vapaaehtoisena asepalvelukseen. Hänellä oli aluksi tavoitteena päästä sotapoliisiksi. Esimiehet kuitenkin huomasivat Korven poikkeukselliset taidot konepistooliampujana ja hänet siirrettiin Jääkäripataljoona 2:en toiseen komppaniaan, jossa hän toimi ensin komppanianpäällikön lähettinä. Jatkosodan alussa hän sai johtoonsa komppanian komentoryhmän toimien taistelulähetti-aliupseerina. Erittäin taitavana ja rohkeana kp-ampujana hän kunnostautui niin, että 13. marraskuuta 1941 hänet nimitettiin ensimmäisenä keskipohjalaissoturina Mannerheim-ristin ritariksi num. 34. Pian Korven nimittämisen jälkeen suomalaiset joukot valtasivat Poventsan kaupungin, ja väsyneet joukot asettuivat hetkeksi lepoon. Myös Korpi komentoryhmineen teki näin löytäen majapaikan Stalinin kanavan varrella olevasta mökistä. 8. joulukuuta 1941 aamuyöllä venäläiset räjäyttivät Stalinin kanavan patojen sulkulaitteet, jolloin vesi tulvi Poventsaan. Tulva vei mennessään sotilaita, autoja, taloja ja siirteli jopa panssarivaunuja. Myös mökki johon Paavo Korpi tovereineen oli majoittunut, oli hetkessä veden ympäröimä. Miesten lähdettyä etsimään tietä tulvasta poispäin, vesi vei Paavo Korven ja osan hänen tovereistaan. He todennäköisesti hukkuivat jäätävään tulvaveteen. Ruumiita ei löydetty.

Paavo Korpi on siunattu kentälle jääneenä Sievin sankarihautaan.

Mannerheimin ristin nimitysesitysMuokkaa

Jääkäriptaljoona 2:n komentajan esitysMuokkaa

Jääkäriptaljoonan 2:n komentajan, majuri T. Häkkisen 8.10.1941 allekirjoittama ja pataljoonan adjutantin, luutnantti P. Larin varmentama esitys Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin myöntämisestä alikersantti Paavo Armas Korvelle:

14.7.1941 Kartohjärven taisteluissa vaijensi ja valtasi kp:lla, tunkeutuen rohkeasti keskelle vihollista, hyökkäävää komppaniaansa pahasti häirinneen vihollisen 4-piippuisen it.kk:n.
19.7.1941 Käytti menestyksellisesti kp:aan Kotajselän taisteluissa tuhoten kymmeniä ryssiä.
6.9.1941 Enemajoen taisteluissa hän joukk.johtajan kaaduttua rohkealla toiminnallaan kolmen toverinsa avustamana tuhosi kp:lla kaksikymmentä ryssää ja otti vangiksi neljäkymmentä täten raivaten tien joukkueelle tavoitteeseen.
7.9.1941 Hän kahden toverinsa kansa otti haltuunsa vih. vallatun kevyen ps.auton noin 7 km. päässä Syväriltä ja ajoi sillä kovasta vih.torjuntatulesta huolimatta komppaniansa kärjessä kaikkien ensimmäisenä kohti Syväri, tuhoten auton pk:lla neljä vihollisen km.autoa. Tämän jälkeen hän ajoi hurjasti läpi vihollisen aina Syvärin rannalle tuottaen viholliselle raskaita tappiota ja pitäen maantietä vapaana, kunne hv:t ja kärkikomppania olivat saavuttaneet Syvärin.

Myös kaikissa muissa taisteluissa on hän osoittanut pelottomuutta ja taitavuutta komppanian komentoryhmän johtajana ja taistelijana.

Jääkäripataljoona 2:n komentajan esitys on lähetetty Päämajaan Karjalan Armeijan Esikunnan kirjelmällä N:o 3266/I/22/19.10.1941. Esitys on kirjattu Päämajan komento-osastolla 21.10.19141 (N:o 1620).

Komentoesikunnan päällikön esittelyMuokkaa

”Ehdotetaan Kar.A:n komentajan kenraali E. Heinrichsin esityksestä, että komentoryhmön joht. alikersantti Paavo Armas Korvelle myönnettäisiin Mannerheimin R 2…”

Vapaudenristin ritarikunnan hallitus on 4.11.1.941 laatinut suosituskirjelmän ylipäällikölle. Esityslistan alkuperäinen päivämäärä .10.1941 on korjattu nimityspäivämääräksi 13.11.1941.

Viralliset nimitysperustelutMuokkaa

”Ylipäällikkö on pvm:llä 13.11.1941 nimittänyt Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi alikersantti Paavo Armas Korven…”

LähteetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa